Näkemyksiä Amerikasta osa 1

Vaikka oleskelumme täällä Amerikan Yhdysvalloissa on kestänyt vasta kuukauden, niin jotain kommentteja tästäkin voi jo kirjoitella.

Reissumme alkoi Los Angelesista, sieltä siirryimme Las Vegasiin, josta jatkoimme Houstoniin. Tällä hetkellä (27.5) olemme Gallatin nimisessä pikkukaupungissa lähellä Nashvillea.

Yleisesti ottaen kaikissa kaupungeissa elämä näyttää sujuvan samaan tapaan, mutta laitetaan tähän kommentteja eri paikoista.

Los Angeles on todella suuri kaupunki, vaikkakin itse ydinkeskusta pilvenpiirtäjineen ei olekkaan kovin suuri. Loput ympäröivästä kaupungista on matalahkoa rakennustyypiä, ja päällisin puolin vähän rähjäisen näköistä, vähän sellaisia meksikolaistyyppisiä rakennuksia. Keskusta on kohtalaisen siistin oloinen.

Yksi uber kuski sanoi että vuoden 2048 olympialaiset saattavat olla Los Angelsissa ja silloin kuulemma paikkoja taas laitellaan kuntoon.

Kun ajelimme busseilla ja metrolla paikasta toiseen, kiinnityi huomio suureen määrään tummaihoisia ja latinoja, suhteessa valkoihoisten osuuteen. Villi veikkaus on 95/5 %. Jopa kaupungin keskustassa tummaihoisten osuus oli todella suuri. Varsinaisilla asuinalueilla emme käyneet, joten niistä ei voi sanoa mitään

Losissa näkyi todella paljon kerjäläisiä katujen risteyksissä, sekä erilaisia teltta/pahviasumuksia siltojen alla sekä puistoissa.

Lisäksi kaikenlaisia ”omituisia” itsekseen puhujia tuli vastaan tämän tästä. Aika harmittoman oloisia tapauksia. Noiden hämyjen määrä on vähentynyt mitä kauemmas Losista on menty.

Las Vegas näytti väestön suhteen aika samalta, paitsi valkoihoisten osuus oli suurempi, varmaan johtuen suuresta turistien määrästä.

Houstonin kaupunkia emme paljoa kierrelleet, mutta ainakin kun ajoimme bussilla Space Centeriin kaupungin etelälaidalle, niin täällä vaikutti olevan olennaisesti siistimpää kuin noissa edellämainituissa.

New Orleans oli maineensa mukainen, rento, iloinen kaupunki, ainakin French Quarter, jossa päivän vietimme.

Yleisesti ottaen mitä olemme ihmisiä tavanneet, niin vaikutelma on, että täällä ollaan paljon sosiaalisempia ja avoimempia kuin Suomessa. Tuntemattomia tervehditään lähes aina hotellin käytävillä ja jopa kaduilla jos harvakseltaan tulee vastaan ( eihän nyt kukaan tervehdi toisiaan kun katua ylittää 100 ihmistä). Busseissa toisilleen tuntemattomat alkavat aika herkästi jutustelemaan keskenään kun vierekkäin istuvat. Sellainen peruskohteliaisuus täällä tuntuu olevan; ”sir”, ”mister” ja ”miss” tulevat kyllä näköjään kerjäläisiltäkin.

Käytöstapojen opettaminen lapsille taitaa olla arkipäivää, ainakin kun kuunteli pienen pojan kiukuttelua vaarilleen tuolla Space Centerin tourilla. Äiti pani pikkupojan samantien ruotuun: ” … ja vaarille vastataan sitten ….. , sir”.

Liikenteeseen ollaan päästy tutustumaan, kun otettiin tuo auto vuokralle kuukaudeksi. Suomalainen pahviajokortti allekirjoittaneen 18 V naamalla ja amisviiksillä kelpaa täällä mainiosti ainakin autovuokraamoille. Saas nähdä mitä sheriffi sanoo jos ajaa ratsiaan…

Autolla ajaminen täällä on helppoa; tiet ovat hyväkuntoisia ja leveitä. Bensan hinta näyttäisi olevan järkevällä tasolla, alimmillaan saa regularia alle 2 $ / gallona ( 1gallona = 3,78 litraa), eli litrahinnaksi jää  noin 50 eurosenttiä /litra.

Freewaylla on kolme kaistaa suuntansa ja highwayllä kaksi. Maksullisia teitä ei olla vielä ajeltu.

Nopeusrajoitukset noilla teillä ovat 65-70 mailia tunnissa.

Liikenne  on kuskin näkövinkkelistä hyvin ennakoitavissa ja sujuvaa, tilaa annetaan helposti kaistan vaihdossa.Turvavälit ovat paljon pitemmät kuin Suomessa. Rekoilla ei näytä olevan rajoittimia, 75(120 km/h) mailia kun on mittarissa, niin äijät puskee vielä Kenthworteilla molemmilta puolilta heittämällä ohi…

Parissa kaupungissa kun on nyt vähän ajeltu, niin sielläkin ajaminen on helppoa; valo-ohjaukset ja opasteet toimivat, jopa liikennevaloissa jätetään helposti puolikas tai yhden auton mitta edellä odottelevaan.

Pari paikallista erikoisuutta liikennesäännöistä löytyy. Risteyksissä saa kääntyä oikelle punaisista valoista, varovaisuutta noudattaen. Toinen on se, että kahden tien risteyksessä on kaikille tulijoille stop merkki. Tuo on vielä vähän epäselvää, kuka ajaja lähtee ensimmäisenä, jos joka suunnasta on auto pysähtynyt. Suosiolla olen jättäytynyt viimeiseksi.

Kun ipadissa on googlen maps tai applen kartat niin perille pääsyssä ei ole mitään ongelmaa.

Täällä on selvästi ymmärretty, että liikenteen on sujuttava, jotta yhteiskunta rullaa eteenpäin.

Virkavaltaa täällä näkyy liikenteessä kohtuullisen paljon, muutama on tien laidassa nähty vilkkuvalot päällä, kun joku on napattu liikennevirrasta. Toinen blogisti keräilee kuvakimaraa sheriffien ajoneuvoista.

Uutisvirta ainakin CNN aamuteevessä on yksitoikkoinen; Trump sitä, Trump tätä, Trump tuota. Joka ikinen aamu samaa, sitten jotain pikku-uutisia rullaa ruudun alalaidassa. Eipä olla pariin viime viikkoon enään tv:tä katseltu

Yhteiskunta näyttää ainakin turistin silmissä toimivan hyvin omalla painollaan; Ihmiset ajelevat kohtuuhyvillä autoillaan kauppaan ja ostavat mahtikärryllisiä ruokaa ja juomaa, joka muuten ei ole kuitenkaan kovin halpaa, suurinpiirtein Suomen hinnoissa näyttäisi olevan. Ja kyllähän tuo näkyy, liikalihavuus on todellinen ongelma täällä. Hinnat esitellään lähes aina verottomina ja kassalla laitetaan sitten verot päälle. Verokannat ilmeisesti vaihtelevat eri osavaltioissa, ainakin kahta verokantaa on kuiteissa näkynyt; 6 ja 10 %

”Hiring” lappuja on ollut aika monen kaupan ja pikaruokapaikan ikkunassa, joten varmaan täältä töitäkin saisi jos lupa olisi.

Mielenkiintoinen huomio muuten noissa kaupoissa ja ” mäkkäreissä” on ollut että jotenkin sellainen suomalainen ripeys niistä puuttuu. Asiat kyllä tapahtuvat kassoilla ja macin palvelutiskeillä, mutta ikäänkuin vähän hidastettuna, sanotaan 0,9 kertaisella nopeudella, mistähän tuo johtuu ? Laitaako jatkuva kuumuus ihmisen jotenkin hitaampaan moodiin?

Toisaalta näimme Walmartissa ehkä maailman nopeimman kassatytön.

Päätän tämän raporttini täältä tällä kertaa tähän.