Laseja ja leegoja Da Nangista

Singaporesta Malakkaan matkasimme kuinkas muuten kuin bussilla. Bussiasemalla yhytimme australialaispariskunnan joka muistutteli meitä täyttämään Malesiaan mentäessä tarvittavat maahantuloilmoitukset. Hyvä pointti ausseilta sillä mehän olimme tuollaisten ilmoitusten suhteen täysin kuutamolla. Eihän siinä onneksi kauaa mennyt kun olimme netissä ne sitten tehneet, on tämä nykyaikana vaan niin helppoa kun on netit ja pensselit! Bussimatka meni mukavasti tarinoidessa tuon australialaispariskunnan kanssa. Tosin yleensä se menee niin, että toinen meistä eli Pasanen tarinoi ja toinen eli Toivakka nyökyttelee ymmärtämättömänä vieressä näyttäen kuitenkin kovasti siltä, että jees, mukana ollaan jutustelussa. Jees ja okei ovatkin erittäin hyviä sanoja silloin kun ei ymmärrä toisen puheesta mitään, okei ehkä kaikista varmin. Tai sitten ihan vaan tämä hyväksi havaittu ymmärtäväinen nyökkäily.

Singaporen rajalla jalkauduimme passien kanssa passintarkastukseen, Malesian rajalla piti bussista ottaa mukaan myös matkatavarat jotka raja-asemalla läpivalaistiin. Sen jälkeen nousimme takaisin bussiin ja köröttelimme rankkasateen saattamana perille Malakkaan.

Malakassa viihdyimme pari päivää. Kaupunki on sinänsä aika pieni eikä nähtävää paljoa ole. Kaupungin iltatori oli kuitenkin aika vilkas ja värikäs paikka. Nykyinen led tekniikka on mullistanut valaistuksen ja täällä kulmilla kun tykätään vilkkuvista valoista ja kovasta musiikista niin iltatorin tuktukit olivat ihan omaa luokkaansa noiden suhteen.

Malakasta siirryimme sitten bussilla Kuala Lumpurin lentoaseman kulmille yhdeksi yöksi odottelemaan seuraavan päivän lentoa Vietnamiin.

Kuala Lumpurissa vietetyn yön jälkeen ajoimme Grabilla takaisin lentoasemalle ja hyppäsimme suoralle lennolle Da Nangiin. Lento lähti aamulla klo 10 ja perillä olimme kahdentoista aikaan. Lento Air Asian operoimana sujui moitteetta mutta Da Nangin kentälle laskeutuminen ei onnistunut ensimmäisellä kerrralla, vähän ennen kosketusta kapteeni teki ns. ylösvedon, ja kävimme taivaalla tekemässä ylimääräisen kunniakierroksen. Toinen laskeutumisyritys sujuikin sitten onnistuneesti. Syytä tuohon ylösvetoon ei kerrottu, mutta veikkaus on, että huono sää aiheutti tuon. Muutamaa päivää aikaisemmin oli taifuuni Yagi riehunut Vietnamin pohjoisosissa ja ilmeisesti tuon myrskyn rippeitä sitten oli myös Da Nangissa.

Pahimmat tuulet olivat jo paikkakunnalla laantuneet, mutta vettä sateli ihan rapsakasti kun saalistimme kentän ulkopuolla Grab taksia. Da Nangin kentän Grab onkin sitten ihan oma lukunsa. Grabin idea on sama kuin Uberin: Voit tilata puhelimen apilla taksin haluamaasi paikkaan josta auto sitten vie sinut haluamaasi paikkaan. Matkan hinta maksetaan samalla apilla tilattessa jolloin vältytään turhilta vedätyksiltä ja hintaneuvotteluilta.

Da Nangin kentällä tämä onkin sitten sössitty totaalisesti. Kentän edustalla on Grab taksien piste josta voit mennä varaamaan auton ns. perinteiseen malliin, eli kuskien parveillessa ympärilläsi yrität neuvotella hintaa matkasta ja härdelli on valmis. Aargh! Tätä juuri yritetään välttää tuolla Uber/Grab tilaussysteemillä. Voit toki tilata auton apilla joka tulee noutopisteen ulkopuolelta, mutta heillä ei ole pääsyä noutopisteeseen vaan he joutuvat odottelemaan asiakasta tämän paikan ulkopuolella. Tälläkin kertaa etsiskelimme sitten sateessa Grap kuskia varttitunnin rankkasateessa. Kaupungilla tuo systeemi toimii taasen moitteettomasti.

Tuo taifuuni Yagi oli aiheuttanut meille sellaisen positiivisen ilmiön, että turistit loistivat poissaolollaan kaupungissa ja Agodassa oli tarjolla erittäin edullisia hotelliöitä.

Hotelliksi valikoitui lähellä rantaa oleva Palazzo Luxury hotelli, pienellä riskillä otimme majoituksen heti kolmeksi yöksi. Siisti ja iso huone kustansi 19 €/yö, sis aamiaisen.

Meillä oli tietty syy tulla jälleen käymään Da Nangissa, nimittäin aikaisempina vuosina kun olemme täällä talvehtineet, olemme joutuneet muutaman kerran käymään hammaslääkärissä korjauttamassa hammaskalustoamme ja tämä oli syy tämänkertaiseen vierailuun. Joku saattaa miettiä mitä järkeä on korjauttaa hampaita noinkin kaukana Suomesta ja onko se edes turvallista? Aikaisempien käyntien perusteella sanoisin, kyllä. On turvallista ja toinen syy on hinta. Kaupungista löytyy kansainvälisen tason dentistejä useampiakin, me olemme käyttäneet IDC Da Nang nimistä firmaa.

Tällä kertaa allekrjoittaneella oli tarvetta vähän suurempaan remppaan sillä ikää alkaa olla paljon ja hampaita alkaa olla vähän. Tämänkin vuoden aikana suusta hävisi molemmat alaviisurit sekä kovien särkyjen takia yläleuasta kolme hammasta. Ikenillä syöminen alkoi olla jo aika hankalaa.

Netin kautta ajan tarkastukseen sai heti seuraavalle päivälle. Tarkastuksen jälkeen pidimme palaveria paikan ison päällikön kanssa (omistaja?) ja kaluston korjukseen oli tarjolla pari eri vaihtoehtoa. Paras olisi ollut silloittaa ylähampaat ja laitattaa alaleukaan implantit, mutta koko prosessin kesto olisi ollut 3-6 kuukautta, joten tämän jouduin hylkäämään. Toinen vaihtoehto oli laittaa sillat ylös ja alaleukaan sitten proteesi, tämän saisi reilussa viikossa. Oli myös huomattavasti edullisempikin.

Neuvottelun päätteeksi lyötiin kättä päälle rouva johtajan kanssa ja homman aloitus sovittiin heti parin päivän päähän.

Koska meillä oli välissä pari joutilasta päivää päätimme Toivakan kanssa panostaa lisää itseemme ja ajoimme skootterilla paikalliseen ostoskeskukseen optikon pakeille. Samantien näöntarkastuksen jälkeen valitsimme uudet sangat ja linssit, jotka sitten luvattiin saapuvaksi vajaan viikon päähän. Tämäkin satsaus oli todella edullinen, sillä kahdet kaksiteholasit sankoineen kustansivat yhteensä noin 350 euroa.

Tähän aikaan näillä leveysasteilla on sadekausi meneillään eikä tämäkään vuosi ollut poikkeus. Vettä sateli rapsakasti lähes joka päivä, joten aika kului lähinnä hotellissa notkuessa. Yhtenä päivänä sentään aamu oli aurinkoinen ja me välittömästi vuokrasimme mopon, mutta sekin ajelu päättyi sitten sateen kastelemiseen iltapäivällä.

Turhautumisen ehkäisemiseen emme keksineet oikein mitään piristystä, no vaihdettiin hotellia ajan kuluksi.

Hammasprojekti eteni suunnitelmien mukaisesti ja torstaina yläsillat saatin lopullisesti liimattua kiinni, samalla alaproteesit luvattiin teknikolta seuraavaksi päiväksi eli perjantaiksi. Perjantaina sitten soviteltiin alaproteeseja ja tarkoitus oli vielä viimeistellä istuvuus vielä lauantaina.

Mitä tämä lysti sitten maksoi? yhden ja kahden hampaan sillat yläleukaan ja alaleukaan 5 hampaan osaproteesi kustansi yhteensä noin 61.500.000 VND.

Tämä blogi on aika terveys- ja hyvinvointipainotteinen, joten laitetaan tähän vielä yksi episodi aiheeseen liittyen. Toivakkaa pääsi ilmeisesti paikalliset moskiitot syömään ja iholle nousi kovasti kutisevia näppylöitä. Yhdellä iltakahvikävelyllä kuljimme sitten apteekin kautta tarkoituksena hakea jotain kortisoni tyyppistä rasvaa kutinan helpottamiseen. Apteekin neiti otti oireet tosissaan ja kertoi, että heidän palveluihinsa kuuluu ilmainen lääkärin konsultointi puhelimen välityksellä. Mikäpä ettei, kun kerran ilmaista on. Neitonen avasi linjat lääkärille ja alkoi kyselemään oireita samalla kirjottaen muistiinpanoja paperilapulle. Tai niin luulimme, lääkäri nimittäin luetteli listaa lääkkeistä kyseiseen kutinaan. Antibiootteja, allergialääkettä, kahdenlaista eri voidetta, vatsansuojapillereitä ja vastustuskykyä parantavia tabletteja.

Hetken jo luulin, että olemme ostamassa koko apteekkia. Jälkeenpäin laittelivat vielä whatsup viestiä, että mikä on olo ja onko muutenkin kaikki ok? Toivakka varmaankin toimi koekaniinina noille lääkkeille, ja koska karvoja ei alkanut kasvaa kieleen tai muitakaan sivuvaikutuksia tullut ,lääkäri voi sitten määrätä samoja lääkkeitä muillekkin.

Itsellekin kehittyi myös melkoisen sitkeä yskä ja siihenkin sain kolmea eriväristä pillerisettiä. Neljänsiäkin apteekkari oli vielä laittamassa pussiin, mutta valehtelin, että sellasia meiltä jo löytyy. Hyvin tehosi tuokin lääkearsenaali, yskä poistui eikä mitään sivuvaikutuksia ole tullut (vielä).

Mutta. Elämä kun on hyvin arvaamatonta, ja mitään et voi tietää etukäteen, jouduimme ottamaan lauantaina pikaisesti lennot Suomeen, joten tuo alaproteesien lopullinen istutus jäi vähän kesken.

Seuraavassa blogissa seikkailemme sitten Thaimaata ristiin ja rastiin.

Terkuin,

Pasanen, uusilla legoilla ja laseilla.