Välietappina ihana Lissabon

Matkailu ei ole aina kaunista. Se ei ole aina mukavaa. Joskus se sattuu, joskus se särkee jopa sydämen. Mutta ei se mitään. Matkustaminen muuttaa sinua, sen pitäisi muuttaa sinua. Se jättää jäljen muistiin, tietoisuuteen, sydämeesi ja kehoosi. Ota jotain mukaasi. Toivottavasti jätät jotain hyvää myös jälkeesi. -Anthony Bourdain

Air Portugalin siivin

Sunnuntaina 23.1. nousimme siis Air Portugalin lennolle jolla lensimme Portugalin pääkaupunkiin Lissaboniin vailla mitään sen tarkempaa jatkosuunnitelmaa. Olemme kerran aikaisemmin käyneet Portugalissa, surullisen kuuluisalla hampurilaisen syöntimatkalla. Tuolloin kävimme tosiaan Portossa vain syömässä hampurilaiset, sillä siellä oli niin kylmää ja sateista, ettei siellä viihtyneet edes Suomen oloihin tottuneet suomalaiset. Tosin lensimme sinne suoraan Vietnamista jossa riitti lämpöä ja aurinkoa yllin kyllin.

Lento Zurichistä Lissaboniin kesti miellyttävästi vain reilut kaksi tuntia. Olimme varanneet Lissabonista hotellihuoneen ensin vain yhdeksi yöksi, ja onneksi niin, sillä tuo hotelli oli muutoin hyvä mutta huone oli niin pieni, ettei siellä mahtunut edes matkalaukkua kunnolla avaamaan. Yhden yön jälkeen vaihdoimme hotellia jossa viihdyimmekin seuraavat neljä yötä. Tämä uusi hotelli, Masa Hotel Almirante, sijaitsi miltei keskustassa ja todellakin voimme suositella sitä Lissabonissa kävijöille, hintalaatu suhde oli kyllä tässä hotellissa kohdillaan.

Lissabon vs San Francisco

Lissabon on upea vanha kaupunki joka nimitettiin Portugalin pääkaupungiksi vuonna 1255 sen keskeisen sijainnin vuoksi. Kierrellessämme kaupunkia löysimme pakostakin muutamia yhtäläisyyksiä San Fransiscoon. Lissabon on yhtälailla mäkinen kaupunki kuin San Franciscokin, lisäksi siellä on Golden Gatea muistuttava riippusilta sekä omaa linjaansa kulkeva vanha raitiovaunu, Tram 28.

Tuo upea punainen riippusilta, Huhtikuun 25. päivän silta eli Ponte 25 de Abril, on 2,3 kilometriä pitkä sisältäen kuusi ajokaistaa sekä junaradan joka kulkee sillan alapuolella. Silta muistuttaa Golden Gatea siksi, että sillä on ollut sama suunnittelija ja rakentaja. Koska Lissabon sijaitsee maantieteellisesti maanjäristysherkällä alueella, on ollut järkevää rakentaa sinne samantyyppinen riippusilta kuin San Franciscoonkin. Tosin viimeinen tuhoisa maanjäristys tapahtui Lissabonissa vuonna 1755 ja se oli ollut niin voimakas, että sen aiheuttama hyökyaalto oli saanut Turun Aurajoenkin virtaamaan väärään suuntaan.

Sillan takana näkyvä patsas on Kuninkaan Kristuksen pyhäkkö, joka on noin 110 metriä korkea. Melkein samanlainen kuin Rio de Janeirossa.

Tram 28,1930 luvulta asti liikennöinyt raitiovaunulinja, kulkee yhä Lissabonin kaduilla noin seitsemän kilometrin matkalla. Kyytiin pääsi 3 eurolla per nenä ja kyllähän vaunu kolkutteli eteenpäin kuin vanha menopeli konsanaan, hitaasti mutta melko varmasti. Avoimista ikkunoista käyvä hento tuulen vire tuntui mukavalle mutta nykyajan pehmustetuille penkeille tykästyneet ahterit eivät puisilla penkeillä kovin pitkää matkaa kyllä istuisi. San Franciscossakin kulkee oma historiallinen raitiovaunulinjansa, vuonna 2018 siellä käydessämme paikallinen historian havinanalla kuorrutettu ratikkamatka maksoi yli puolet enemmän kuin Lissabonin vastaava kyyti.

Askeleita kerrakseen

Lissabonin kaupungissa on paljon nähtävää ja hyvien metro/juna/linkkiyhteyksien turvin siellä on helppoa ja suhteellisen edullista liikkua. Myös Uber-taksilla pääsee kyydityttämään itseään paikasta toiseen. Yhdensuuntainen metro+linkki tiketti maksoi 1,5 euroa, tuolla samaisella tikettiyhdistelmällä matkasimme myös junalla ja raitsikalla. Luulen, että ainakin yhden tai korkeintaan kahden, missään nimessä ei ainakaan kolmea matkaa enempää, matkasimme niin sanotusti pummilla, mutta ihan oikeasti vahingossa.

Vaikka nuo liikenneyhteydet ovat Lissabonissa hyvät, tuli meidän käveltyä kaupungilla neljän päivän aikana niin paljon, että jalat ja lonkat marmattivat väsymystä aina iltaisin. Kelloissa askeltavoitteet tuli saavutettua aina jo aamupäivisin. Onneksi hankin Barcelonasta lenkkarit, sillä ne osoittautuivat tosi hyväksi hankinnaksi vaikka aina ei voi tietää uusista kengistä miten jalkaan istuvat. Pasanen aikoinaan päätti panostaa hyviin lenkkareihin ja hankki kalliit merkkilenkkarit jotka jäivät kuitenkin muutaman käyttökerran jälkeen kaappiin muumioitumaan jalkoihin sopimattomina. Omat lenkkarini ostin Primarkista, joka on halpisvaateliike Espanjassa ja jalat kiittävät. Maksoivat vain 18 euroa, kestänevät hintansa edestä.

Kelit olivat suurin piirtein samanlaiset kuin Madridissakin, auringossa tarkeni hyvin mutta heti varjon puolella tuli vilu. Viimeisenä Lissabon-päivänä oli kyllä miltei kesäinen keli, mittarikin kipusi 18 asteeseen plussaa.

Pieni pala Lissabonia

Näkemistä ja kokemista Lissabonissa on siis paljon. Elämys on jo itsessään vain se, että käppäilee pitkin katuja ja kujia ihastelemassa kauniita rakennuksia. Tai vain istahtaa aurinkoiselle terassille kahvikupposen ääreen seuraamaan ohikulkevia portugalilaisia. Näkemisen perusteella tiedämme myös, että Portugalissakin kaiken kauniin ja hyvän rinnalla on myös paljon kurjuutta, kodittomia ja kerjäläisiä oli joka kadun kulmassa.

Käymisen arvoisia kohteita ovat ainakin Jorgenin suuri linnoitus Alfaman kaupungin osassa, Belémin torni satama-alueella sekä jo alussa mainitut Ponte 25 de April-silta ja vanha raitiovaunulinja Tram 28. Lisäksi kaupungissa voi ihastella lukuisia kirkkoja ja katedraaleja sekä suuria aukioita upeine patsaineen.

Castelo de São Jorge eli Jorgenin linnaan on aikamoinen kapuaminen kävellen, toki sinne pääsee myös raitsikan kyydissä, mutta perillä maisemat palkitsevat kapuajan. Sisäänpääsymaksu linnoitukselle kustansi 10 euroa per nenu ja käynti linnalla oli kyllä hintansa väärti. Linna on rakennettu jo 400 luvulla ja sitä on laajennettu 600 vuotta myöhemmin. Vuonna 1755 sattuneen tuhoisan maanjäristyksen aiheuttamien vahinkojen ja ajan patinan jälkeenkin linnoituksesta on vielä jäljellä monta tornia ja linnoituksen muurit.

Satama-alueella sijaitsee upea Belemin torni eli Torre de Belém joka on rakennettu 1515 suojaamaan Lissabonin satamaa. Torni on listattu yhdeksi Unescon perintökohteista. Satama-alueelta löytyy myös kaunis Henrik Purjehtijan monumentti. Kyseinen monumentti on valmistunut 1960, tuolloin oli kulunut 500 vuotta Henkan syntymästä.

Lähellä Belemin tornia kaupunkiin päin kohoaa valtavan kokoinen Hieronymuksen luostari joka on listattu niin ikään Unescon maailmanperintöluetteloon. Tämä upea luostari on rakennettu aikoinaan kunnioittamaan Vasco da Gamaa hänen löydettyä merireitin Intiaan. Luostarin kirkon kätköissä sijaitsee Vasco da Gaman hauta.

No, minne sitten seuraavaksi?

Hotellivarauksen päättymisen häämöttäessä käpyrauhasen toista puolta alkoi painaa väistämätön tosiasia eli että meidän olisi pakko alkaa suunnittelemaan reissumme jatkoa. Heittelimme Pasasen kanssa ilmoille erilaisia vaihtoehtoja ensin Karibian suuntaan: Kuuba (käyty), Dominikaaninen tasavalta (käyty), Karibian pikkusaaret (käyty), Mexico (käyty, eikä sopinut minulle), jenkkeihin (käyty, sinne ei haluttu kumpikaan) sekä junamatka Lissabonista Lagosiin, Portugalin eteläosaan (ei sopinut Pasaselle). Lopulta päädyimme yhteistuumin siihen, että kolmas kerta toden sanoo eli eikun etsimään lentoja Kampodzaan. Ja eikä aikaakaan, kun olimme taas muutamaa satasta köyhempiä varattuamme matkan reitille Zurich-Bangkok-Phnom Penh. Ögen. Se ei pelaa joka pelkää, näin se vaan menee.

Hankittuamme lentoliput piti alkaa taas laskemaan milloin voimme aikaisintaan otattaa ne himputin koronatestit, testi tulisi olla otettu alle 72 tuntia Kampodzaan saapumisesta. Netistä selailimme koronatestin ottopaikkoja ja täytyy sanoa, että testipaikan löytäminen oli Espanjan puolella miljoona kertaa helpompaa. Viimein kuitenkin löysimme paikan josta saimme varattua testit haluamaamme aikaan. Testit otettiin apteekin takahuoneessa ja kun Espanjassa testin ottaja pyöritteli tikkua suurin piirtein vain sieraimen etuosassa niin täällä juntattiin tikku kyllä niin syvälle, että melkein takamuksessa asti kirveli. Testit maksoivat 60 euroa kipale ja vastaus tuli vuorokaudessa. Takamusta kirveli alle vuorokauden.

Mitäs luulette, joko meillä viimein olisi sen verran onnea, että pääsisimme vihdoin perille Kampodzaan?

2 ajatusta aiheesta “Välietappina ihana Lissabon”

  1. Upeita vanhoja linnoja ja rakennuksia.Ajatuksissa matkaamme mukananne. Mukavaa reissaamista edelleen ja pysykäähän terveenä .Toivottelee Rinteeläiset.

  2. Kiitos matkakertomuksesta! Kyllä kauniina kuvastuu Lissabon ja monessa olette mukana olleet ja paljon lisää kokemuksia on muistojen aarrearkkuun kertynyt. Oikein hyvää iloista reissumieltä toivottelee: Tunturien tallaajat

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.