Slovakia: Presovin kautta Bardejoviin

Joskus matkustaessa on tullut kohteita valitessa huteja, kuten esimerkiksi paikka ei ollut lainkaan sellainen kuin oltiin kuviteltu tai ehkei sijainti ollutkaan ihan paras mahdollinen. Koskaan emme ole kuitenkaan päätyneet vahingossa väärään kaupunkiin mutta sekin on nyt tullut koettua matkustaessamme Zakopanesta Presoviin.

Mehän emme reissuillamme suunnittele kovinkaan pitkälle eteenpäin menemisiämme vaan usein edellisena iltana alamme vasta tuumailemaan mihin lähtisimme seuraavaksi. Siinä sitten selailemme illan ratoksi Googlea ja Googlemapsia ja heittelemme ehdotuksia seuraavaksi kohteeksi. Ja kun kohde on kummankin hyväksymä varaa toinen menoliput kohteeseen. Tällä reissullahan olemme käyttäneet aktiivisesti Flix-bussia johon on kännykästä tosi helppo varata matkaliput, varsinkin kun on vielä Flix-bussin äppi.

Eli Zakopanessakin etsimme erilaisia kaupunkivaihtoehtoja ja muutaman vaihtoehdon jälkeen löysimme Slovakian puolelta Bardejovin, Unescon maailmanperintökohteenakin tunnetun kauniin pienen keskiaikaisen kaupungin . Molemmat hyväksyivät tämän matkasuunnitelman ja Toivakka varasi oitis tuosta kauniista Bardejovista haltioituneena linkkiliput Flix-bussiin. Tosin tuossa vaiheessa oli jo kaupunkien nimet niin sekaisin Toivakan mielessä, ja näin jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut suoranainen ihme, että tuo kaupungin valinta olisi mennyt ensimmäisellä oikein. Siispä olimme tuossa vaiheessa täysin tietämättämme matkalla Bardejovin sijasta Presoviin.

Ennen kuin hoksasimme olevamme väärässä kaupungissa Toivakka alkoi muistelemaan bussista ulos kavutessamme, että sen kaupungin nimi, mihin meidän alunperin piti mennä, pitäisi kyllä alkaa bambi-peellä eikä kovalla peellä. No, siinä vaiheessa asialle ei voinut enää mitään, Presovissa siis olimme ja päätimme siinä sitten katsastaa tämänkin kaupungin, varasimme pariksi yöksi hotellihuoneen ja pistimme tossua toisen eteen bussiasemalta hotellille. Bussiasemalla notkui ja nojaili seiniin muutamia epämäärisiä hemmoja jotka näyttivät siltä, että ei olisi mukava törmätä heihin ainakaan yksin missään sivukujalla.

Hotellihuoneemme oli kaunis apartment-tyylinen huoneisto ja siellä kyllä olisi viihtynyt pitempäänkin. Itse kaupunki sinällään ei tarjonnut mitään huikeita nähtävyyksiä joten päivisin lompsimme vaan kaupungilla, kävimme syömässä ja katselimme iltaisin Netflixiä. Slovakiassa peritään muuten kaupungeissa yöpyjiltä erikseen vielä kaupunkivero joka Presovissa oli 2,20 euroa per yöpyjä per yö. Bardejovissa se taisi olla muistaakseni 2,50 euroa.

Parin päivän päästä olimme sitten valmiita siirtymään viimein sinne Bardejoviin eli matkaisimme takaisin lähelle Puolan rajaa. Bussimatka Presovista kesti vain noin 45 minuuttia ja perillä olimme jo puolen päivän aikaan. Täälläkin majoituksemme oli apartment-tyylinen huoneisto ihan vanhan kaupungin laidalla. Kuten edellinenkin huoneisto oli tämäkin tosi mukava ja varustetasoltaan niitä parhaimpia missä olemme majoittuneet. Pientä miinusta majoitus sai rakennuksen alakerrassa sijaitsevasta baarista josta kuului musiikkia ja ilonpitoa mutta ennen kymmentä illalla reivit loppuivat ja rakennus hiljeni.

Sanoin ei voi kyllä kuvata tuota Bardejovin vanhaa kaupunkia, se pitää itse nähdä. Niin kaunis se on, tuntui kuin olisi tupsahtanut suoraan johonkin satukirjan keskiaukemakuvaan. Keskiössä olevan aukean laidoille levittyy kauniit, värikkäät talot, keskellä aukiota on 1500-luvulta oleva vanha kaupungintalo ja aukion päässä kohoaa samalta aikakaudelta oleva goottilainen kirkkorakennus, Basilica Minor of St. Egidius. Tämän keskiaikaisen vanhan kaupungin rakennukset on entisöity vanhaan loistoonsa ja koko vanha kaupunki on itsessään jo nähtävyys. Kaupunkia ammoin ympäröineet muuritkin ovat suurimmalta osin vielä pystyssä.

Tokihan turisteille on varattu kaupungissa kuppilansa ja putiikkinsa mutta jollain tavalla täällä ei sekään ole lähtenyt lapasesta vaan nuo kaikki kahvilat ja ravintolat sopivat hyvin kaupunkikuvaan. Ruoka ja juominen oli kaupungissa yllättävän halpaa. Me kävimme viimeisenä iltana syömässä vietnamin ikäväämme hieman tyyriimmät salaatit vanhan kaupungin ulkopuolella sijaitsevassa vietnamilaisessa ravintolassa, ja salaatit olivat kyllä hintansa arvoisia. Samalla saimme nauttia pitkästä aikaa Singhaoluet, joita ei ollakaan juotu sitten viime Vietnamin reissun. Matkalla takaisin majapaikkaamme istahdimme vielä läheiseen puistoon ihastelemaan suihkulähdevaloshowta jossa väriä vaihtavat vesisuihkut tanssivat musiikin tahdissa. Illan jo pimentyessä näky oli todella kaunis.

Bardojovin kaupungissa asuu Beatlesin ja varsinkin John Lennonin niin suuri fani, että Lennon on saanut kaupungissa jopa oman kadun nimiinsä. Fanin talon edustalla on muistopuutarha veistettyine kivineen sekä talon seinän koristeeksi kiinnitettyissä laatoissa on mainittu myös monia muita yhtyeitä ja artisteja. Paikasta on tullut niin suuri nähtävyys, että se kuulema mainitaan ihan virallisissakin esitteissä.

Ennen kaupungista poistumista matkasimme vielä paikallisbussilla n. kymmenen kilometrin päässä sijaitsevalle Zborovin linnoitukselle. Bussipysäkiltä oli käveltävä linnalle vielä n. pari kilometriä ja nousu oli aika jyrkkää joten puuskutusten saattelemina yhytimme viimein linnan vuoren päältä. Tai paremminkin linnan rauniot jossa oli kunnostustyöt parhaillaan käynnissä. Tai no parhaillaan ja parhaillaan, työmiehet vetelivät lonkkaa linnan pihamaalla olevalla puulavetilla koko käyntimme ajan, välillä sentään muistivat kääntää kylkeä, ettei nyt ihan makuuhaavoille mennyt. Linnan alapihalla oli ämpäreitä ja kehoitus, että olisi toivottavaa jokaisen kävijän viedä ämpärillä hiekkaa tai kiviä linnalle ylös kavutessaan. Me huomasimme vasta nuo ämpärit poistuessamme joten linnoituksen entisöinnissä ei näy Toivakka-Pasasen kädenjälki edes pienimmässäkään hiekkahentusessa.

Parin päivän päästä hieman haikeina jätimme hyvästit Bardejovin kaupungille. Kiitollisina kuitenkin siitä, että saimme tämän kaupungin pienestä vastoinkäymisestä huolimatta kokea.