…laukussa leipää ja piimää vaan…

Ensimmäisenä päivänä täällä Inglewoodissa (kaupunginosa LA:n länsipuolella) yritettiin selvitä aikaeron aiheuttamasta koomasta eikä sen vuoksi pahemmin mitään tehty. Sen verran oli pakko lähteä liikkeelle, että saatiin netti- ja puhelinkortit hommattua. Respasta kyselimme ohjeistusta ja sitten bussilla ajelimme lähimpään kauppakeskukseen. Sieltä löytyi sellainen puhelinliike kuin T-mobile ja sieltä saatiin nuo prepaid-kortit hankittua. Verkkaista oli korttien saaminen, pojilla ei ollut yhtään kiire mihinkään ja arvatenkin arvelivat ,ettei ollut meilläkään. Tunnissa saatiin kuitenkin viimein asiamme hoidettua ja bussimatkailtiin takaisin hotellille päiväunille.

Hotellista vielä muutama sananen tarkemmin. Tässä hotelli/motelli/hostellissa on 160 huonetta, eli tämä on verraten iso rakennelma. Tuossa alhaalla rakennuksen keskellä on sisäpiha, jossa on uima-allas ja baari sekä oleskelutila jossa on tuoleja, mikro ja TV. Mikrossa voi lämmittää omia eväitä ja sitten katsella vaikka telkkaria aterioidessa, ruudussa näkyy kyllä tällä hetkellä melko rakeinen kuva. Respasta saa ilmaiseksi kahvia, teetä ja jäävettä ympäri vuorokauden, lisäksi iltaisin saa jonkinlaista snacksia myös ilmaiseksi. Hotellihuoneemme koostuu kahdesta erillisestä tilasta, on makuuhuone ja ”olohuone” jossa on keittiösyvennys. Tuossa keittiösyvennyksessä on allas ja vesihana, jääkaappi, jossa on minibaari ja sitten on roskiskaappi. Eli ruokaa ei voi täällä valmistaa mutta onneksi on jääkaappi, jossa voi ruokaa ja juomisia säilyttää. ”Olohuoneessa” on sohva, pöytä ja tuolit sekä seinällä iso telkkari. Myös makkarissa on telkkari, lisäksi huoneistossa on kaksi samanlaista puhelinta.

 

 

Hygieniatasohan tässä hotelli/motelli/hostellissa on sellainen, joka ei vastaa tasoa, jota olisi odottanut. Ja sitten on myös harmittanut se, että kaikki on vähän korjauksen tarpeessa, asiat ovat vähän ”sinnepäin”.  Lattia oli kyllä pesty kun huoneeseen saavuimme, mutta siinä kastuivat sukat, koska kokolattiamatto oli pesty ihan väljällä vedellä. 🙂 Olin aivan varma, että huoneessa elää jokin ihan oma ekosysteemi ja tila kuhisee kaikenlaista elämää. Jos kuhisee, onneksi eliöstö on niin pientä, etten ole sitä nähnyt. Eikä siis reikiä ole kehoomme tullut by hyönteinen.

Toisena täällä olo päivänä kävimme rannikolla Venice beachilla. Sinne menimme myöskin busseilla, kolmen vaihdon taktiikalla. Täällä on kyllä hyvät bussiyhteydet ja miespuolisella matkustajalla on puhelimessaan äppi, joka on ohjannut ja auttanut tuossa bussimatkustamisessa. Matkaa helpottavasta tietotekniikasta Jukka tulee kirjoittamaan tulevaisuudessa oman postauksensa. Tuo Venicen ranta on tosi pitkä ja se käsittää myös rantabulevardin käppäilyä ja pyöräilyä varten. Rannalla on myös paljon erilaisia urheiluharrastuspaikkoja kuten lentopallon ja tenniksen pelaamiseen sekä skeittaukseen, onpa siellä melko suuri voimailusalikin ihan ulkosalla. Tuolla bulevardilla on paljon ravintoloita, janoa tai nälkää ei tarvitse täälläkään nähdä. Lisäksi on paljon erilaista pikku myymäläkojua, etupäässä vaatetta ja tilppeshööriä on niissä kaupan. Santa Monica beach on tältä rannalta pohjoiseen päin mutta sinne emme nyt samalla reissulla lähteneet käymään vaan tyydyttiin Venicen rannan melko hienoihin puitteisiin. Merivesi tuntui sen verran kylmältä ettei uimaan menty, mutta kävely avojaloin lämpimällä pehmeällä hiekalla tuntui erinomaisen mukavalta.

 

 

 

 

 

 

Perjantaina ajeltiin sitten taas bussilla, tällä kertaa LA:n keskustaan. Heti perille saapuessamme meille selvisi, että olimme ylipukeutuneita eli liikaa oli vaatetta päällä. Sen vuoksi lymyilimmekin katujen varjoisemmilla puolilla ja puistossa hakeuduimme puiden lehvästen suojaan. Kuuma päivä kertakaikkiaan, ja vaikka tuuli oli suhteellisen navakka, ei se juuri tuolla keskustassa oloa viilentänyt. Täällä täytynee nyt alkaa vaan luopumaan ”lapasista ”ja opetella pukeutumaan hieman kesäisemmin 🙂

 

Keskustassa, joka ei loppujen lopuksi ole kovinkaan suuri alue, kierreltiin ja käytiin kuvaamassa tietysti Disneyn konserttitalo, joka on aika hieno rakennus. Siihen kuuluva puistoalue oli myös piipahtamisen arvoinen, kaunis paikka. Kävimme myös verestämässä muistoja hotellilla (emme ottaneet huonetta), jossa ollaan majoituttu 16 vuotta sitten. Tuolloin vietimme 20-vuotishääpäiväämme, viivähdimme täällä parin päivän ajan ja jatkoimme sitten matkaa Havajille kuhertelemaan. Onpa siitäkin kauan. Kun olimme saaneet hotellin kuvatuksi, jäimme istuskelemaan läheiseen puistoon ja syömään ostamiamme mansikoita sekä nauttimaan puiden viilentävistä varjoista.  Mansikat olivat suuria, täydellisen näköisiä ja niissä oli kuin olikin aavistuksenomainen, jopa melkein tunnistettava mansikan maku. Tehotuotantoa parhaimmillaan 🙁 onneksi eivät olleet kalliita.

 

 

 

Iltapäivällä lähdimme takaisin kämpille metro-bussi combolla. Inglewoodissa ei ollut lainkaan niin kuuma kuin keskustassa, täällä tuuli tuntui jopa viileältä, ja oli ihan laitettava villatakkia päälle. Illalla  vielä käppäiltiin parin kilsan päässä olevaan kauppahalliin, Targetiin, ostamaan yksi adapteri lisää koska tuota ladattavaa kapinetta on mukana paljon. Ei meinattu tuota kauppahallia löytää ensin millään, oli hieman piilossa muiden rakennusten takana. Mutta löytyihän se lopulta.  Koska olimme jo talsineet päivän keskustassa ja nyt vielä extraa pari kilsaa päälle sekä lisäksi kaupan etsimisestä syntynyt harmitus, pystyin mukamas hyvällä omalla tunnolla ostamaan hieman suklaata 🙂

Netistä varasimme Airbnb-huoneiston lähempää LA:n keskustaa seuraavaksi viikoksi. Huoneisto sijaitsee korealaiskorttelissa, joten sen verran uudesta kortteerista tässä kerron, että täällä asunnossa haisee ihan nuudelille 🙂

Mutta siitä sitten lisää seuraavassa postauksessa….