Fuengirolaa ja Espanjaa aakkosin

A on itseoikeutetusti tietenkin Andalusian aurinko. Aurinko paistaa täällä keskimäärin 300 päivää vuodessa. Nytkin tammikuussa on ollut päiviä, jolloin varjossa on takin vetskari oltava tiukasti ylös asti vedettynä kiinni ja miltei villahousutkin jalassa, kun taas sitten auringon paisteessa tarkeneekin ihan t-paidalla, shortseilla ja lipokkakengillä. Se onkin aikamoista taiteilemista tuon säähän sopivan pukeutumisen suhteen. Tarkeneminen/hikoilu riippuu useimmiten siis siitä, kummalla puolen katua kuljeskelet. Mutta vaikka onkin välillä koleaa ja viileää, niin tämä ihana valoisuus nostaa talvipakolaisen kaamoksesta väsähtäneen aivokurkiaisen ihan uudelle vireystasolle.

B uenas tardes eli hyvät iltapäivät tervehti Mister Mallorcakin aikoinaan Putouksen sketsihahmona. Buenos dias tarkoittaa vastaavasti hyvää huomenta, buenas noches sanotaan kun erotaan illalla tai kun könytään nukkumaan. Buenos Aires ei kuitenkaan tarkoita, että onpas pidellyt hyviä ilmoja, vaan on ihan Argentiinan pääkaupunki. Espanjan kielestä yritämme nyt saada jotain tolkkua, tänään ollaan jo opittu, että huevos cocidos tarkoittaa keitettyjä kananmunia. Tämä paljastui, kun yritin rikkoa näitä munia pullataikinaan. Ihan on samanlainen rasia kuin tuoreissakin munissa, jotka ovat espanjaksi luonnollisesti huevos FRESCOS. Täällä siis myydään ihan samanlaisissa rasioissa niin keitettyjä kuin tuoreitakin munia. Tarkkana tulee olla huevosten kanssa. Munamies on siis huevohombre eli eihän tämä kielen oppiminen ole sen vaikeampaa.

C hihuahuoita tulee joka kävelyreissulla vastaan noin tuhannesta kolmeen tuhanteen mitä pienimpää yksilöä. Täällä ihmisillä on yleensäkin paljon koiria, mutta eniten kuitenkin näitä ihan pieniä koiria ja niistäkin suurin osa on juuri noita 100 grammaisia chihuja. Siellä ne sitten lenkkeillesssä yrittävät isännän/emännän jaloissa kipitellä ja täytyy vain ihmetellä, että ne yleensäkään säilyvät hengissä eläkeikään asti, sillä niin monta vaaraa on matkalla noin pienellä eläjällä. Täällä etelässä on sellainen jännä piirre näillä koirilla, että ne kulkevat usein vapaana kiltisti isäntänsä/emäntänsä vierellä tai välittömässä läheisyydessä eivätkä vastaan tulevat ihmiset tai toiset koirat niitä pahemmin hetkauta. Suomessa vastaantulevan koiran nenä kiinnittyy kohdatessa usein housun lahkeeseen, jos omistajan hihnassa on yhtään löysää. Ja jos on hieman isommasta koirasta kyse, hakeutuu kippurahännän kirsu vääjämättä lahkeesta ylemmäs jalkoväliin nuuskuttamaan.

D iorilta tai Raybaneilta aika uskottavasti näyttävät aurinkolasit voi täällä ostaa huokeaan hintaan tummilta Afrikan pojilta, jotka kuljeskelevat rantakadulla myymässä näitä kopion kopioita. Myös erinäisiä ”merkki”lenkkareita, calvin klein -boksereita sekä käsilaukkuja on ryhmitelty nätisti kävelykadulle levitellylle lakanalle. Kauppa ei tahdo kuitenkaan näinä aikoina oikein hyvin käydä sillä täältä puuttuvat oleelliset eli turistit. Meillekin eräs näistä myyjistä kävi kahvilassa istuessamme esittelemään eräänlaista kännykän imukuppitelinettä eikä oikein millään tahtonut uskoa, että tulisimme toimeen ilmankin.

E urooppalainen sairaanhoitokortti kannattaa olla olemassa matkavakuutuksen lisäksi. Sen voi tilata KELA:sta ihan netin kautta ja se tulee postissa parin viikon sisällä. Kortilla saa lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa matkustaessa EU-, ETA-maissa tai Sveitsissä. Välttämättömällä hoidolla tarkoitetaan sellaista hoitoa, joka ei voi odottaa, että palaa reissulta kotiin. Kortilla tulisi saada tarvittava hoito samaan hintaan mitä paikallisetkin hoidosta maksavat. Kortti on ilmainen ja se myönnetään kaikille, jotka ovat sairausvakuutettuja Suomessa.

F eria-alueella, lähellä Fuengirolan keskustaa, on laaja markkinatori aina tiistaisin. Torilla on satoja kauppiaita ja valikoimaa löytyy aina ruokatarvikkeesta käyttö-/turhaketavaraan. Hedelmät ja vihannekset ovat tuoreita ja halpoja, myyntitiskit värikkäitä ja kauniita. Markkinoille kannattaa tähdätä heti aamusta, sillä yleensä päivän mittaan sinne kerääntyy paljon ihmisiä, tosin nyt korona-aikaan varmaan vähemmän. Lauantaisin samalla alueella pidetään suuret kirpparimarkkinat ja silloin myytävää tavaraa on kaikkea maan ja taivaan väliltä.

G äkösen (suom. käki) en ole täällä kuullut kukkuvan enkä ole pahemmin kuullut muunlaistakaan linnun laulantaa. Rantakadun kävelyä sulostuttaa ainoastaan lokkien kirkunta ja papukaijojen rääkyminen, jos ei sitten korvatulpista tule spotifain soittolistaa suoraan korvakäytävään. Täällä on meren rannassa melkoisen paljon lokkeja, ja etenkin kun kalastusalus saapuu satamaan, on sen yllä kuin huntuna suuri lokkiparvi. Pieniä vihreitä papukaijan oloisia siivekkäitä kuhisee suurin määrin palmujen lehvistöissä rääkymässä ja kakkimassa alla kadulla kulkevien niskaan.

Sisemmällä maassa toki lintukanta on paljon moninaisempi, ja jo ihan tässä lähellä sijaitsevan Sohailin linnan rinteillä kuulee jos minkälaista pikkulinnun viserrystä ja jodlausta. Suomestakin tulee moni lintulaji talvehtimaan tänne etelä-Espanjaan ja ikävä kyllä moni myös tänne jää. Iltasanomista luin juttua, jossa kerrottiin, että oliivien keräämisen yhteydessä miljoonittain lintuja joutuu imuroiduksi. Koska oliiveja kerätään öiseen aikaan, näiden keruukoneiden valo sekoittaa lintuja niin paljon, että ne joutuvat oliivien sekaan. Pelkästään täällä Andalusiassa nuo keruutraktorit tappavat vuosittain arviolta 2,6 miljoonaa lintua.

Gäkönen se viisaana lintuna lentää viuhahtaen Fuengirolan yli kohti Afrikkaa talvehtimaan, istahtaa perille päästyään akaasian oksalle tuumailemaan, että keltähän sitä tällä kertaa pöllisi itselleen talvehtimiskämpän.

H intatasoltaan espanjalainen leipä on varmaankin noin kolmanneksen halvempi kuin suomalainen. Hedelmät, kasvikset ja vihannekset ovat niinikään edukkaita ja lisäksi vielä todella tuoreita. Viiniä ja olutta saa kaupasta ihan naurettavaan hintaan eikä ruokakorille tule hieman törsäilemälläkään paljoa hintaa. Tuontitavara on toki sitten kalliimpaa, kaurahiutaleista ja Juhlamokasta joutuu maksamaan enemmän kuin Suomessa. Ravintolaruokailu on myös halpaa mutta ravintoloissa emme ole täällä nyt juurikaan käyneet.

Vaatteet ja käyttöesineet näyttäisi myös olevan suomalaisille edullisia. Bensa on luultavammin samaa hintaluokkaa, nettiyhteys on suomalaisia teleoperaattoreita kalliimpi. Tosin suomalaiset liittymät toimivat täällä ihan suomalaisilla hinnoilla ja nettikaistaakin on Elisan tarjoamalla liittymällä 22 gigaa käytössä siihen samaan hintaan. Asumiskustannukset lienevät ainakin vuokran kohdalla osimmoillen samaa tasoa tai piirun alemmat, paitsi kesäisin täällä vuokrat nousevat ainakin puolitoistakertaisiksi. Eli halpaa on mutta ei niin halpaa kuin Meksikossa, jossa ensimmäinen puoli päivää meni ihmetellessä alaleuka lattiaan loksahtaneena sikäläisen myymälän hintasoa: ”Mitenvoiolla?”

I berit yhdessä liguerien kanssa olivat nykyisten Portugalin ja Espanjan alkuperäisasukkaita. Sitä mistä nämä iberit ovat alunperin tulleet ei ole täyttä varmuutta. Yleinen käsitys lienee, että sieltähän ne soutivat, Afrikasta. Iberi souti ja Ligueri piti melalla perää auringon porottaessa pilvettömältä taivaalta. Puolessa välin matkaa Iberi nosti katseensa taivaalle, huokaisten pyyhki otsaltaan hikeä ja totesi Liguerille: ”Seuraavan kerran tullaan kyllä lentämällä, yhtään en souda enää tämän reissun jälkeen.” Ja niin (ehkä) syntyi Espanjan lentoyhtiö Iberia.

J unalla pääsee kätevästi täältä Fuengirolasta Malagaan sekä päivastoin. Junareitin varrelle jääviä asemia ovat mm. Los Boliches, Torreblanca, Carvajal, Benalmadena ja Torremolinos. Juna kulkee ihan Malagan lentokentän vierestä, joten esim. Fuengirolaan päin tulevan tai täältä lähtevän lentomatkaajan ei todellakaan tarvitse ottaa taksia tai katsella muita kyytejä päästäkseen perille. Lipun hinta Malagasta Fugeen on osimmoilleen kolme euroa/hlö. Nythän täällä on laitettu kuntarajat tiukkenevien rajoitusten myötä kiinni, joten vain välttämätön kulkeminen junalla lienee näinä päivinä sallittua.

K uuluisia espanjalaisia…mietitäänpä….hmmm… eittämättä tulee ensin mieleen se kuuluisin, tosin oletuttu espanjalainen eli Kolumbuksen Kristoffer. Kristofferhan oli se löytöretkeilijä, joka oli aivan kuutamolla karauttaessaan amerikan rantaan. Luuli navigoineensa Intiaan, jotenkin oli Krisulla mennyt sekstantti sekaisin tai jotain. Tästäkin on sitten syntynyt keskustelua, löysikö tuo Kolumbus oikeasti amerikan ensimmäisenä, mutta jos pidetään kuitenkin tämä tieto tässä nyt jokseenkin totena.

Suuria espanjalaisia taiteilijoita olivat ainakin Salvador Dali ja Picasso ja elokuvarooleissa olemme nähneet mm. Antonio Banderaksen, Javier Bardemin sekä Penelope Cruzin. Eikä pidä olla mainitsematta myös sulokurkku Enrique Iglesiasta joka on toisen sulokurkun, Julion lapsi, kai. Ja tietenkin on vielä oikeutetusti maailman parhaimmistoon kuuluva jalkapalloilija Lionel Messi. ( KORJAUS JÄLKEENPÄIN: Tämähän ei siis pidä alkuunkaan paikkaansa, kuten tarkkaavainen lukija huomasi. Messi on siis oikeasti Argentiinasta, olisin niin kovin halunnut hänen olevan Espanjasta.)

L oppiainen on täällä Espanjassa suuri juhla, oikeastaan se oikea joulujuhla. Tuolloin tietäjät eli kuninkaat jakavat lapsille lahjat yön aikana. Loppiaisaattona juhlitaan, kaupungeissa järjestetään mahtavia kulkueita ja ihmiset tapaavat sukulaisiaan ja ystäviään. Siis yleensä, tänä vuonnahan ei kulkueita pahemmin nähty mutta melko varmasti Espanjan lapset saivat kuitenkin lahjansa.

M ijas Pueblo, tuo ihana valkoinen kylä, sijaitsee vain kivenheiton päässä Fuengirolasta. Kauniit valkoiseksi kalkitut kivitalot on rakennettu vieri viereen vuoren rinteeseen ja niiden väliin jää kapeita kivumukulaisia kujia kuljeskella. Kaikkialla on kaunista, kaikkialla on kauniita esineitä, kauniita kukkaruukkuja ja istutuksia, kauniita pikku puoteja, aaseillakin on päällään kauniit vaatteet….siis ööö….lähes kaikkihan siellä on tuunattu ihan turistia varten. Mutta jos ei anna sen häiritä vaan ihastelee ihan vaan muina turreina tätä kaikkea kaunista, kyllä Mijaksesta kuitenkin jää eittämättä hyvä mieli. Ja onhan sieltä ihan valtavan upeat näköalat alas meren rantaan ja Fuengirolaan.

N etflix kulkee taas mukanamme ja ilostuttaa meitä iltaisin silloin kun ei ole muuta tekemistä. Ja aika usein meillä ei ole muuta tekemistä, sillä pimeän tultua harvoin enää ollaan ulkoilemaan menty. Toki täällä voi katsoa Yle Areenaakin mutta Netflixiä tulee katsottua enemmän. Sarjoista parhaita ovat olleet mm. Ozark, Rahapaja (joka on muuten espanjalainen), Braking Bad, Lilyhammer ja onhan noita vaikka mitä. Ilokseni huomasin, että Netflixiin on ilmestynyt uusi (vanha) elokuva, The Others, jota voin suositella ihan satasella katsottavaksi. Siinä on niin yllättävä loppu, että ihan selkäpiitä karmii vieläkin.

Jos meidän kohdalle osuu hyvä sarja, ei me kyllä millään malteta lopettaa yhden jakson jälkeen, vaan katsotaan yleensä monta jaksoa putkeen tai jopa kaikki. Ja siinä sivussa menee yleensä muutama suklaapala tai sipsi. Joskus menee molemmat.

O lemme tuumanneet, että olisimme täällä Fuengirolassa nyt ainakin kevääseen. Paljon riippuu siitä, mihin suuntaan koronatilanne kääntyy ja miten rokotukset etenevät. Meillä täällä elämä rullailee aivan samalla tavalla kuin Suomessakin, on vain lämpöisempää, valoisampaa ja mukavampaa. Luntakin on vähemmän eikä tarvitse lenkkeillessä pelätä liukastuvansa muuhun kuin satunnaisesti koiran tai lampaan kakkaan.

P aseo Maritimo on noin seitsemän kilometriä pitkä rantakatu joka sijaitsee ihan meren rannassa. Toisella puolen katua siintää Välimeri sekä jalkoja hellivä sileähiekkainen ranta ja toisen kadun puoliskon täyttävät vierivierin olevat kaupat, ravintolat ja kahvilat sekä tietenkin lukuisa määrä hotelleja. Kävelyraitin vieressä kulkee autotie eli ihan normaali aikoina rantakadulla on melko paljon liikennettä, niin autoja kuin käppäilijöitäkin. Siinä seassa pujottelevat kaikki rullalautailijat, -luistelijat sekä pyöräilijät plus runsain määrin koiria. Nyt korona-aikaan Paseo Martimo on kuitenkin rauhallinen kävellä ja ranta hiljainen, useat kahvilta ja ravintolat ovat myös kiinni. Lähellä satamaa on lapsille pieni tivoli ja kadun toisella puolen on hieno vanhan ajan karuselli.

Q uu mollottaa taivaalla täällä samassa asennossa kuin Suomessakin. Vietnamissahan kuu näyttäytyy siten, että kuunsirppi on joko hymy tai yrmy eli 90 astetta nyrjällään. Quusta ei sitten muuta, paitsi ettei siellä ole vieläkään alkanut tuulemaan, kai.

R uokakulttuuri on täällä Espanjassa himpun verran erilaisempaa kuin Suomessa. Ruoissa käytetään paljon mereneläviä, yrttejä, kasviksia, oliiviöljyä ja auringon kypsyttämiä kasviksia. Tunnetuimmat ruoat lienevät pienet tapas-annokset, paella, kylmä keitto eli gazpacho sekä perunamunakas eli tortilla. Lisäksi paljon käytetty mausteinen makkara ,chorizo, ja ilmakuivattu kinkku näkyvät monessa ruokalistassa. Palanpainikkeeksi otetaan sitten cavaa, punaviiniä, sangriaa tai olutta. Makeat jälkiruoat ovat itsestäänselvyys ja etenkin paahtovanukas eli flan on aterian päätteeksi kuin piste iin päälle. Myös churrot, munkkitaikinasta tehdyt ja rasvassa uppopaistetut tangot, ovat suosittuja suklaakastikkeen kanssa nautittuna.

Suomalaista ruokaa jos tekee mieli, niin sitäkin saa kun käppäilee tästä meidän asunnolta parin korttelin päässä sijaitsevaan suomalaiseen Kukko-ravintolaan. Sieltä saa ostettua esim. kaalilootaa, uunilohta sekä hernaria ja pannukakkua. Ja vielä kun kävelee vähän pidemmälle, niin törmää Mummolaan; leipomoon, josta voi ostaa ruokansa kylkiäiseksi ruisleipää ja jälkkäriksi kanelipullat.

S ohailin linnaan pääsee kävellen suoraan Paseo Maritimoa pitkin. Vaikka linnalle on nousua, se sijaitsee noin 38 metriä meren pinnasta, sinne on suhteellisen helppo kavuta koska sinne menee ihan kunnollinen kävelytie. Linna on rakennettu jo 900-luvulla ja sen muurit ovat vielä ihmeteltävän hyvässä kunnossa. Linnassa on valtavan suuri sisäpiha jossa pidetään ulkoilmakonsertteja kesäiseen aikaan. Pari vuotta sitten siellä pidettiin Siltsun konsertti juuri sen jälkeen, kun olimme täältä lähteneet. Vaikka Siltsu onkin Siltsu, olisin melko varmasti mennyt tuohon konserttiin ihan jo noiden puitteiden vuoksi. Ja kyllähän Siltsu laulaa osaa.

Tämä on yksi minun lempilinnani ihan senkin vuoksi koska siellä ei ole mitään turhaa tai ”muovista”. Linnan pihalla ei ole yhtään puotia tai kahvilaa eikä ketään tyrkyttämässä matkatuliaisiksi lelumiekkaa tai jääkaappimagneettia. On vain oleellinen eli linna linnaympäristöineen, ja vieläpä kaunis sellainen.

T oreolla eli härkätaistelulla on tärkeä osa Espanjan kulttuuriperinnettä. Tapahtuma jakaa hyvin voimakkaasti mielipiteitä, itse en voisi ikimaailmassa mennä katsomaan moista eläinrääkkäystä, mutta sehän on vain minun mielipiteeni. Taistelun loppuhan on hyvin ennalta määrätty eikä härällä ole mitään mahdollisuuksia selvitä siitä hengissä eikä edes vähäisellä kärsimyksellä. Areenalla temmeltää härän lisäksi kolmenlaista sälliä: siellä touhuaa ratsain picador, jonka tehtävänä on heti alkuun vahingoittaa härkää pistämällä keihäällä tätä niskalihaksiin. Sitten rääkkäystä jatkaa banderillero joka työntelee väkäpäisiä metallitikkuja härän niskaan. Ja viimein shown ottaa omakseen suuri Matador de toros, joka ensin punaisen muletan ja muutaman tarkoin harjoitellun muuvin avulla sekä katsojien suosionosoitusten yllyttämänä väsyttää härän ja viimein antaa sille miekallaan kuoliniskun.

Täällä Fuengirolassakin on härkäataisteluareena mutta en tiedä yhtään onko se käytössä.

U nen saanti ja siinä pysyminen on ollut täällä näin ainakin alkuun hieman vaikeaa. Ja osasyyllinen tähän on niinkin pieni asia kuin päällyslakana. Tässä meidän asunnossamme on ihan kunnolla vuodevaatteita mutta ilmeisesti perin espanjalaiseen tapaan täällä on peittojen sijasta vain sellaiset viltinkutaleet ja niiden kanssa käytetään päällyslakanoita, ei siis pussilakanoita. Noiden vilttien allahan meillä oli niin kylmä, että hampaat kalisivat ja siinä vilussa ja metelissä ei nukkunut sitten kumpikaan. Kaapista löysimme sitten vähän paksummat päiväpeitteet ja niillähän kyllä tarkeni mutta sitten jalat sotkeutuivat yön aikana siihen päällyslakanaan. Vähän väliä joutui heräämään ja toteamaan, että taas ollaan jumissa siinä himputin päällyslakanassa. Jumiongelma ratkesi sillä, että käppäilimme Miramariin(on tässä parin kilsan päässä oleva kauppakeskus) ja haettiin sieltä ihan oikeat peitot ja niihin ihan oikeat pussilakanat (niitä voi täältä ostaa niinkuin kävelysauvojakin). Nyt odotellaan sitten muuten vaan unta.

V uorikäppäily ja patikointi on täällä varsin suosittua puuhaa, koska ihan tässä kaupungin vieressä kohoaa mahtava vuoristo. Itsekin olen nyt pariin otteeseen käynyt tuolla vuorilla lenkkeilemässä. Itsekseni en sinne ole tokikaan uskaltantut lähteä vaan olen osallistunut Suomelan järjestämille vuorikävelyille, joissa on vetäjä aina matkassa. Mikä on oikein hyvä tällaiselle täysin suuntavaistottomalle ja aina väärään suuntaan lähtijälle, ettei nyt heti ensimmäisessä eikä toisessakaan mutkassa eksyisi. Ensimmäisellä kerralla käppäilimme ihan Mijakseen asti ja istahdimme siellä kahvikupposille mutta nyt kun kuntarajat ovat kiinni niin lenkkiretki suuntautui siten ettei Mijaksen puolella lenkkaria käytetty.

Aaseja en ole suureksi pettymykseksi vuoren rinteillä nähnyt mutta ensimmäisellä kerralla tiellä kopotteli vastaan hevonen ja toisella kerralla laumallinen lampaita koirapaimenineen. Täällä lenkkipoluilla vastaan tuleva espanjalainen lenkkeilijä tervehtii yleensä vastaantulevaa, ihan niinkuin Ruotsissa tekevät ruotsalaisetkin. Jyväskylän lenkkipoluilla on mukava säikäyttää vastaantuleva, ajatuksissaan oleva lenkkeilijä tervehtimällä ”hei” tai ”huomenta”. Ja jos haluaa vastaantulijan ihan halvaannuttaa, kannattaa silloin tykittää tuplat eli tervehtiä iloisesti ruotsalaisittain eli ”heihei”, se on suomalaisilla lenkkipoluilla aika paha.

X ylofoni ei ole Espanjan kansallissoitin mutta kitara on. Kitaran kieliä on näppäilty Espanjassa jo 1200-luvulta lähtien ja musiikki saa edelleen vaikutteita voimakkaasta flamenco-musiikin perinteestä. Minäkin kuuntelen kyllä mieluummin kitaran soittoa kuin xylofonin, xylofonia tulee tosin harvoin mistään tuutista kuultua.

Y ön aikainen ulkonaliikkumiskielto jatkuu edelleen täällä Fuengirolassa, niin kuin varmaan koko Espanjassa. Kielto alkaa täällä illalla klo 22 ja päättyy klo 6 aamulla. Jos rikkoo tuota kieltoa ja poliisin reitille joutuu, rapsahtaa ihan varmasti sakot. Yksi suomalainen mies kertoi saaneensa 300 euron sakot kun oli ollut tuona aikana liikkeellä. Koronarajoituksethan ovat täällä Andalusiassa tiukentuneet, kuntarajat ovat siis kiinni, kokoontumisrajoitusta on tiukennettu ja kaikki liikkeet, joita ei lueta välttämättömyysliikkeiksi, joutuvat sulkemaan ovensa klo 18. Maskipakko on julkisilla paikoilla ja siitäkin saapi sakon jos paljasnaamana siellä esiinnyt. Muutaman kerran on tullut lähdettyä asunnolta ilman maskia mutta onneksi sen on pian huomannut. Joka laukussa, repussa ja takin taskussa täytyy pitää maskeja varalla.

Z oo eli eläintarha löytyy myös täältä Fuengirolasta. Tämä Bioparc on sen omien sivustojen mukaan siinä mielessä ainutlaatuinen, että se ihan oikeasti panostaa luonnonsuojeluun ja pyrkii järjestämään eläimistölleen sille ominaiset elinolosuhteet ja -ympäristön. Lipun hinta eläintarhaan lienee kahdenkympin molemmin puolin, lapset ja eläkeläiset ovat siellä alemmalla puolella. Me emme ole täällä eläintarhassa käyneet emmekä todennäköisesti tule käymäänkään. Ja jos jostain syystä siellä kävisimme, en siitä ehkä kirjoittaisi, sillä eläintarhassa käynti ei ole nykyään sopivaa niin egolostisesti kuin eläinsuojeluksellisestikaan (meniköhän tuokaan sana nyt ihan oikein?). Eläintarhassa käyntiä ei nykyään julkisesti kehtaa ainakaan somessa tunnustaa niinkuin ei sitäkään, jos esim. katsoisi Salkkareita tai Kaunareita. Siis JOS katsoisi.

Å nope

Ä nkeröinen, kun ei keksi täältä yhtään juttua, joka alkaisi äällä. Sama juttu tuon ruotsalaisen oon kanssa: ????. Ideoita otetaan vastaan.

Ö ööö…jokos ne aakkoset loppuivat? Eipä sitten muuta kuin hyvää tammikuun loppua ja pysytäänhän terveinä!