Nyt, kun olemme jättäneet Australian jo taaksemme, on aika hieman koota yhteenvetoa hieman (liian) pitkäksi venähtäneestä reissustamme tuolla kenguruiden valtakunnassa. Pääsääntöisestihän meillä meni reissu hyvin muutamista suhteellisen ikävistä kokemuksista huolimatta. Perth, jonne ensimmäisenä rantauduimme, on hyvin kaunis kaupunki ja sen lähitienoot vierailemisen arvoisia paikkoja. Vuokra-auto kannattaa ehdottomasti ottaa alle, muuten jää paljon kaunista näkemättä, vaikkakin julkinen liikenne toimii hyvin. Puistoista ihan kaupungin keskustassa sijaitseva King’s Park ja hieman kauemmaksi sijoittuva Whiteman Park ovat turistien keskuudessa suosituimpia, jälkimmäisessä voi tehdä tuttavuutta australialaiseen eläinkantaan.
Ihmiset Australiassa ovat pääsääntöisesti ystävällisiä ja hyvin auttavaisia. Ja niinkuin aiemmin jo totesinkin, ovat he ihan normaalin kokoisia ihmisiä. Tämä koko-asia juontaa siitä, että kun Vietnamissa törmäsimme australialaisiin turisteihin, olivat kaikki nämä tapaamamme ihmiset hyvin kookkaita henkilöitä varreltaan, jopa miesmatkaajan korkeustasolta katsottuna (minun tasoltanihan kaikki ihmiset ovat isoja, paitsi aasialaiset). Siispä siitä päättelimme, että australialaiset ovat normaalia isompaa kansaa. Yllättävän paljon Ausseissa asuu myös noita aasialaisperäisiä ihmisiä sekä lähi-idästä kotoisin olevia. Turisteista ehdottomasti eniten oli ainakin tähän aikaan saksalaisia.
Koska Australiassa oli kesä, osui matkamme ajaksi melko hyvät ja kuivat kelit. Etelämmässä oli alkuun välillä hieman viileää, varsinkin öisin, jolloin matka-autossa piti nukkua koko vaatearsenaali päällä, eikä sittenkään meinannut tareta. Montaa sadepäivää ei matkaamme mahtunut, enemmänkin loppuaikana kärsimme kovasta helteestä ja kuumuudesta. Muutaman kerran saimme seurata melkoisen kovaa ukkosmyräkkää, onneksi olimme tuolloin parkkeeranneet jo leirintäalueella.
Mikään halpa maa ei Australia ole, varsinkaan, kun sitä ennen on käynyt noissa halvoissa Aasian maissa. Majoittuminen ja ulkona syöminen on melko kallista, Airbnb-asuminen on ihan järkevä vaihtoehto hotelli/hostelli-asumiselle. Jos vielä lisäksi vuokraa vain huoneen ja jakaa muitten asukkaiden ja isäntäperheen kanssa kylppärin ja yleiset tilat, saattaa asua melko edukkaastikin. Ja pääsee siinä samalla tutustumaan mukavasti uusiin ihmisiin. Meille osui onneksi aivan loistavat isäntä-perheet molemmilla vuokrauskerroilla ja huoneiden hinnat olivat kertakaikkisen kohtuulliset. Ja sitten menimme ja ostimme camper-vanin.
Suunnitelemamme road trip kulki siis rannikkoteitä Perthistä Sydneyhin. Siinä välillä oli tarkoitus ampaista tuollainen 3000 kilometrin ajomatka sisämaahan Ulurutille ja takaisin. Tämän sisämaan ajomatkan toki skippasimme jo sitten melko aikaisessa vaiheessa, sillä ajamista näytti kertyvän ilman tuota sisämaan koukkaustakin ihan mukavasti. Autossa elämiseen ja asumiseen totuimme nopeasti ja täytyy kyllä sanoa, että automme oli ihan hyvä siihen tarkoitukseen, vaikkakin oli pieni. Siellä oli ihan hyvä nukkua, hyvä tehdä ruokaa ja syödä. Ja onneksi pystyi kaikki nuo siellä auton sisällä tekemään, sillä muuten oltaisiin jaettu ruokamme ja unemme miljoonien tuttavallisten puskakärpästen kanssa. Niitä kyllä Ausseissa piisaa. Yleensä leiryidyimme automatkamme aikana ihan oikeilla leirintäalueilla, muutaman kerran aivan alussa yövyimme maksuttomilla parkkialueilla, mikä osoittautui vääräksi valinnaksi kaikkine hyönteishyökkäyksineen. Lisää road tripistämme voit lukea edellisistä postauksista.
Australian liikenteestä:
Australian liikenne on entisenä Englannin alusmaana, yllätys yllätys, vasemmanpuoleista. Allekirjoittaneelle, joka on vasenkätinen ja jolla on aivot ylösalaisin, tuo sopii ihan mainiosti. Muutaman risteyksen jälkeen muisti taas, että vilkku ja tuulilasinpyyhkijän viikset ovat päinvastoin kuin suomiautossa. No, tulipa pyyhittyä lasi puhtaaksi alkuvaiheessa. Liikenne sinänsä on ihan leppoisaa Australian kaupungeissa, tilaa annetaan eikä suurempia ruuhkiakaan näkynyt. Kaupunkien ulkopuolellakaan ei suurempia ongelmia ilmennyt, eikä takamailla näkynyt paljon muita kulkijoitakaan. Toisin sanoen ajo Etelä- Australian sisämaassa oli todella puuduttavaa. Ei mutkia, ei mäkiä, ei liikennettä, pelkkää puskaa ja aukeaa maisemaa, satoja kilometrejä. Rannikolla, esim. Great Ocean Road sitten palkitsivat nuo puuduttavat osuudet. Ajokilometrejä tuli yhteensä noin 7500.
Ajamalla 67 km/h kuudenkympin alueella saa 198 AUD sakon. Oman kokemuksen mukaisesti. Sakko meni ensimmäisen airbnb isäntämme postilaatikkoon, joka oli merkitty automme ns. Garage osoitteeksi. Hän sen sitten ystävällisesti skannasi meille. Ja lisäksi ajaminen maksamatta kilometrin verran tullitietä maksoi noin kolmetoista dollaria jälkikäteen veloitettuna, siitäkin saimme skannauslaskun airbnb-isännältämme.
Auto, jolla olimme liikenteessä oli Mazda E2000 pakettiauto, joka oli muutettu matkailuautoksi, eli Campervaniksi. Vaikka auto oli vanha, se oli teknisesti toimiva, eli mitään korjauksia ei tarvinnut tehdä. Bensaa tankkiin ja menoksi.
Ostovaiheessa luulimme saaneemme auton halvalla, ja visiona oli, että fixailemme (paukkupullolla ruosteet piiloon) sitä hiukan ja myymme sen mukavalla pikku profitilla sitten Sydneyssä. Laitoimme auton paikalliseen tori.fi:n, eli Gumtreehen myyntiin jo matkan varrella, jotta Sydneyhin päästyämme, paikalla olisi odottamassa pitkä jono reppureissaajia taistelemassa, kuka saa ostaa meiltä huippuhienon matkailuauton. Ei ollut, jonoa.
Ei muuta kuin uutta matoa koukkuun, eli hintaa alemmaksi, eiköhän ala ostajat parveilemaan. Ei alkanut, minkäänlainen parveilu.
Hintaa sitten pudoteltiin tasaisin väliajoin ja muutama renkaanpotkija jo heräilikin tarjoamaan pilkkahintaa. Ei mekään ihan mihin tahansa suostuta, tässä vaiheessa.
Kun niitä ostajia ei vain näkynyt eikä kuulunut, seuraavaksi oli päätettävä jatketaanko myyntiä samaan hintaan, vai mennäänkö kipurajan alle, eli alle omakustannushinnan. Oli mentävä, ei pitänyt hermo.
Vihdoin noin kolmen viikon myymisen jälkeen eräs nuori ranskalainen pariskunta innostui ja saimme vanimme heille myytyä. Halvalla meni, mutta minkäs teet. Kysynnän ja tarjonnan laki on armoton.
Tässä muutamia vinkkejä sinulle, joka ehkä mietit samankaltaista road tripiä Ausseissa:
-kannattaa punnita tarkoin, ostaako vai vuokraako auton, huonossa lykyssä et tahdo päästä omasta autosta eroon, kun eron hetki (eli maasta lähtö) koittaa. Toki, jos haluaa harjoittaa hyväntekeväisyyttä, ei autosta eroon pääseminen ole ollenkaan vaikeaa.
– tankkaa auto aina kun voit, varsinkin sisämaassa, jossa välimatkat ovat pitkiä, seuraava huoltoasema voi olla 200 kilometrin päässä. Varabensakanisteri kannattaa olla matkassa ja hyvä olisi, jos siinä olisi jonkun verran bensaakin.
– jos autossa ei ole navigaattoria, sellainen kannattaa ladata kännykkään. Mukana on hyvä olla myös vanha kunnon paperikartta, varmuuden vuoksi.
– nykyään saa kaupasta ostettua sellaisen apukäynnistäjän, jumpstartterin, jolla voi käynnistää auton, kun akku on tyhjä. Eli se kapine korvaa kaapelit ja sen toisen auton. Perin kätevä peli, jos vaikka auton valot unohtuvat erämailla leiriytyessä päälle. Eikähän noilla teillä varsin vilkasta se muu liikenne ole, eli saatat joutua odottelemaan melko pitkään, ennenkuin seuraava auto osuu paikalle.
-pullovettä kannattaa varata matkaan riittävästi, ja sitä pitää sitten kanssa juoda!
-radiokanavat eivät kuulu noilla erämaateillä, joten mukaan kannattaa varata musiikkia muunlaisessa muodossa. Meillä oli autossa mukana vanha Ipodimme (jossa on tosi vanhaa musiikkia), jonka kautta viihdytimme itseämme matkan aikana. Eipähän ollut vielä pari vuotta sitten ajatuksissa, että sitä tulisi joskus ajelemaan Australian punahiekkaisilla erämaatiellä, vain me ja kovaa soiva Hurriganesin Roadrunner. Niin vain ajeltiin.
-jos mahdollista, ajele valoisan aikaan ja leiriydy ennen pimeää. Kengurut ja monet muutkin eläimet lähtevät sankoin joukoin liikkeelle hämärän laskeuduttua ja moni niistä jää auton alle juuri pimeällä!
– talleta puhelimeesi numero, johon voit soittaa, jos tulee hätä.
-lataa kännykkääsi Campermate-sovellus, joka ohjaa ja neuvoo sinulle kaikki lähialueen leirintäaluepaikat, niin ilmaiset, kohtuuhintaiset kuin sitten kalliimmatkin. Se kertoo myös, mitä mukavuuksia kukin alue tarjoaa.
-ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä: vahvista jo etukäteen istumakyhmysi, sillä autossa istumista tulee riittämään. Lisäksi voit jo ennakkoon meditoida itsellesi hyviä hermoja ja pitkää pinnaa sekä kykyä nähdä matkatoveristasi vain ne hyvät puolet.
-ja ei kun mukavaa road tripiä!
Vielä loppuun käyttämämme leirintäalueet:
Länsi- Australia:
Belvidere Campground, Leschenault Peninsula Conservation Park, WA:
– tällä leirintäalueella ei ole muita hienouksia kuin kompostikäymälä. Leirintämaksu 7,5-8 dollaria/yö/yöpyjä riippuen mistä tuon hinnan katsoo. Campermate ilmoittaa maksuksi 7,5 dollaria, paikan päällä ilmoitustaulussa lukee 8 dollaria. Paikka oli ainakin tähän aikaan hyvin rauhallinen. Tänne ainakin kannattaa ottaa mukaan hyttyskarkotteita, alueen lähellä on järvi ja paljon suoaluetta eli sehän tietää sitä, että siellä on myös paljon moskiittoja. Alueella on ihan varoitustaulu moskiitoista. Toisella suunnalla on taas melko lähellä meri ja kaunis hiekkaranta. Ranger kerää leirintämaksut aina jossain vaiheessa, me kerkesimme lähteä seuraavana aamuna ennen tuota maksun perintää. Yhdeksi yöksi ihan ok, en leiriytyisi pidemmäksi aikaa.
Walpole West Rest Area, South Western Highway, WA:
-ilmainen parkkialue tien varressa ilman vessaa tai muita ylellisyyksiä. Autotie menee ihan vieressä, mutta aika vähän oli tuolloin liikennettä. Linnut pitivät sitten senkin edestä mekkalaa ja erilaisia ”luontoääniä” kuului pitkin yötä. Yhden yön pyssäytys, ei enempää.
Jerramungup Caravan Park, Waller Street, Jerramungup, WA:
– maksullinen leirintäalue, 30 dollaria per yö per auto. Hintaan sisältyi vessa, lämmin suihku, sähkö ja vesi. Mukava, rauhallinen ja siisti paikka, erittäin ystävällinen henkilökunta. Suosittelemme.
Cape Le Grant National Park, Esperance, WA:
-maksullinen leirintäalue, 11 dollaria per nenä per yö. Autosta joutuu maksamaan lisäksi puistoalueelle tullessa 13 dollarin puistomaksun. Upein leirintäalue koko road tripimme aikana. Meri ihan vieressä ja kilometrien pituinen puuterihiekkaranta. Upeaa auringonlaskua voi katsella rannalta käsin. Alue tarjoaa monia pyöräily- ja patikkareittejä. Siistit suihkut ja vessat. Ehdottomasti kokemisen arvoinen paikka! Pienenä miinuksena 50 kilometrin koukkaus valtatieltä, mutta eihän tuo 50 kilsan matka ole oikeastaan mitään näillä huudeilla.
Dundas nature Reserve Area, Eyre Hwy, Fraser Range, WA:
-ilmainen leirintäalue tien varressa parkkialueella. Muuten hyvä ja rauhallinen alue, mutta saimme osaksemme vain kohtalaisen voimakkaan lentomuurahaisten (ainakin sen oloisia öttiäisiä) hyökkäyksen. Alue ei tarjoa mitään ylellisyyksiä, eli puskapissille.
Mundrabilla Roadhouse (bensa-asema) Caravan Park, WA:
-maksullinen leirintäalue bensa-aseman kupeessa. Hintaa emme muista, ehkä jotain 20-30 dollarin välillä. Semisiisti paikka, vessat ja suihku löytyi, tosin puhtaudessa olisi toivomisen varaa. Yhden yön leirintäpaikka. Erittäin huono netti! Lisäksi alueella on paljon rekkoja myös yöpymässä, eli aamusta rekkojen jylinä saa hereille, jos linnut eivät ole sitä vielä tehneet.
Etelä-Australia:
Penong Caravan Park, Stigganst Road,Penoung, SA:
-maksullinen leirintäalue 20-30 dollaria riippuen ottaako sähköllisen paikan. Siisti ja rauhallinen alue, vessat ja suihkut puhtaat, henkilökunta erittäin ystävällistä. Hotelli ja ravintola lähellä, jos jostain syystä haluaa ravintolaruokaa.
Haslam Rest Area, Flinders Hwye, Haslam SA:
-ilmainen leirintäalue parkkipaikalla, joka kannattaa kiertää kaukaa. Täällä nimittäin jouduimme elämämme karmeimman hyönteishyökkäyksen kohteeksi! Myöskään mitään ylellisyyksiä, kuten vessaa, alue ei tarjoa. Jos olet juuri nyt tämän leirintäalueen kohdalla, mene hopi hopi nopsaan ohi!
Port Augusta Motorhomepark, Power Station Road, Port Augusta, SA:
-kenttäalue, jossa sai yöpyä seitsemällä dollarilla/auto. Campermate lupasi vessallisen leiripaikan ja koska vessaa ei sitten jostain syystä ei ollutkaan, emme myöskään maksaneet leirimaksua (maksu piti laittaa kirjekuoreen ja laatikkoon). Aamulla piti ajella kiireesti kaupungin turisti-infoon vessaan, koska leirialueella ei ollut edes puskia mihin mennä pissille! Vain aakeeta laakeeta.
Cuddle Creek Restaurant Tavern and Caravan Park, SA:
-maksullinen leirintäalue, 25 dollaria sähköllinen paikka/auto. Mukava leirintäalue, vessojen ja suihkujen siisteydessä olisi kyllä ollut toivomisen varaa. Netti ei toiminut kuin paikallisella Wifillä ja sekin oli huono. Kovaäänisiä lintuja alueella oli paljon, joten aamuyöstä tulee takuuvarma herätys!
Kingston SE Jetty Parking Area; Marine Parade, kingston SA:
-maksullinen leirintäalue, kymmenellä dollarilla sai olla alueella kaksi vuorokautta. Alueella oli vessat ja kylmä ulkosuihku. Sähköä tai vettä autoonsa ei tuolla rahalla irronnut. Alue oli ihan siisti, tosin siellä haisi pahalle, kuulema meriruoho siellä haisee. Ja muurahaiset halusivat sankoin joukoin muuttaa autoomme, joten oli vaihdettava auton paikkaa ja tehtävä muurahaispuhdistus autossa. Mukava paikka (ja halpa), jos ei niin välitä mädäntyneen kananmunan hajusta (ei jatkuvaa) eikä parkkeeraa autoansa puun alle (murkut hyökkää).
Victoria:
Yambuk Caravan Park, Moyne Shire, VIC:
-erittäin siisti ja viihtyisä maksullinen leirintäalue, 27 dollaria/auto sähköllinen paikka. Me saimme tulevan joulun kunniaksi alennusta kolme dollaria. Alueella oli todella puhtaat ja siistit suihkut ja vessat, pesulassa sai pestä koneellisen pyykkiä kahdella dollarilla. Kuivurin käyttö oli ilmaista. Ulkokeittiössä ja grillauspaikalla pääsi halutessaan tekemään ruokaa. Keittiöhuoneessa oli myös vedenkeitin, mikro ja leivänpaahdin. Meri oli hiekkasärkän takana ja leirintäalueen vieressä kulki upea joki. Ainut miinus tulee siitä, koska alue on mäen päällä ja kun kovasti tuulee, pieni campervanimme keikkalehti koko yön tuulen riepotuksessa. Tätä paikkaa voimme kuitenkin suositella erittäin lämpimästi!
Geelong Showground, Geelong, VIC:
-maksullinen leirintäalue raviradan? kupeessa. Erittäin sekava, erinäistä hallia siellä sun täällä. Meille osoitettu leiripaikka meinasi olla kiven takana, että löytyi. Sähköllisen paikan sai 27 dollarilla, ja sillä sai myös vettä autoonsa. Vessat ja suihkut eivät olleet sieltä siisteimmästä päästä ja suihkussa käynti jäikin seuraavaan paikkaan ihan tästä syystä. Myös suuri papukaijaparvi asui samalla alueella, joten mekkala oli sen mukainen. Jos mahdollista, ota seuraava leirintäpaikka.
Akoonah Park Committee of Managmet, Berwick, VIC:
-maksullinen leirintäalue, 30 dollaria sähköllinen paikka. Erittäin mukava, puistomainen alue. Erillinen grillausalue, suihkut ja vessat olivat siistit ja puhtaat. Henkilökunta ystävällistä, hyvin rauhallinen paikka. Suosittelemme.
Caple Sound Foreshore, Park Ave, Caple Sound, VIC:
-maksullinen leirintäalue, jonka normaalihinta olisi ollut 33 dolluskaa, mutta joulun aikaan hinta olikin 44 dollaria/auto/yö. Suuren suuri leirintäalue ja tuolla rahalla sai autoonsa sähköt sekä vettä. Vessat ja suihkut kuuluivat myös varustukseen ja ne olivat todella siistit. Paikka oli rauhallinen siitäkin huolimatta, että se oli väärällään joulun viettoon alkavia lomalaisia. Näistä ei ollut harmia, mutta tien toiselta puolelta kantautuvat ”turkkilaisjuhlat” siirsivät yöunia jonkin aikaa. Alue oli ihan meren rannassa, joten uimaan olisi päässyt miltei suoraan autosta. Kaunis paikka, voimme suositella. Rahalle sai kyllä vastinetta, yövyimmekin tuolla jopa kolme yötä.
Sheralee Tourist Caravan Park, 88 Bryant Street, Rockdale, Sydney, VIC:
-täällä leirintäalueella sitten venyimmekin kolmisen viikkoa, kun odottelimme autolle ostajaa. Leirintäalue on melko iso ja siisti. Henkilökunta on äärimmäisen ystävällistä. Aluella on hyvät ja kunnolliset vessat ja suihkut. Lisäksi on ulkokeittiö ja toisaalla sisäkeittiö, jossa voi kokkailla ja pestä astioita. Alueella on myös pesula, jossa voi pestä pyykit sekä kuivuri ja pyykkinarut pyykin kuivattamiseen. Hinta leiriytymiselle oli tuolloin 41 dollaria yö, mutta varmaan loma-ajan (kesäloma Ausseissa joulukuun puoliväli- 26.1.) jälkeen on tuo hinta halvempi. Tämä leirintäalue on oikein hyvällä paikalla, Sydneyn keskustaan ei ole kovin pitkä matka, onnikat ja junat kulkevat ihan vieressä. Käppäilymatkan päässä on myös uimaranta ja kauppoja. Täällä oli paljon niitä vauvan jokeltelua matkivia variksia sekä papukaijoja, joista yksi osasi jostain syystä jodlata JYSK:in mainostunnarin! Ihan mukava ja suositeltava paikka.
Hyvä, että saitte Sylvin myytyä, pääsette taas jatkaa matkaa usiin seikkailuihin.Täällä on ihana Suomen talvi,pieni pakkanen,Lumi maassa ja puissa .KAUNISTA.
Edellinkin hyvää ja turvallissta reissaamista Toivottaa Uimolan Porukka