Sihanoukvillen toinen mahdollisuus, osa 2

Oasis boutique hotelli meni siis vaihtoon. Katselimme apeista muutamia potentiaalisia vaihtoehtoja ja koska meillä oli skootteri vielä käytössä, päätimme käydä katsastamassa erästä hotellia ihan paikan päällä. Hotelli oli rantakadulla, ehkä kilometrin päässä tuosta Oasiksesta. Täältä löytyisi uima-allas, aamiainen sis. hintaan sekä meri aivan rannassa. Hinnaksi respan kaveri ilmoitti 51 USD / yö. Ilmoitimme palaavamme asiaan ja menimme rantaan miettimään. Samainen hotelli löytyi Trip.comista hintaan 35 USD /yö, sis aamiaisen. Otimmekin trip.comista samantien neljä yötä. Tuo hintojen vertailu ja hakeminen on muuten ihan avaruustiedettä, laitan blogin loppuun pienen esimerkin.

Sea Breeze hotel

Yösija oli taas varmistettu eteenpäin, joten kaupoille päin. Tämä ruma mopomme osottautui aikamoiseksi juopoksi, menovesi nimittäin loppui puolen kilometrin ajon jälkeen. Yleensä näillä ajelee 1 1/2 litralla varmaan sata kilometriä, mutta tämä hyytyi jo 50 km jälkeen. Mopo kadunlaitaan parkkiin ja paikallisilta kyselemään mistä saisi lisää bensaa.

Tuktuk kuskithan tietävät yleensä kaiken noista asioista, ja haastattelinkin muutamaa, mutta heikoin tuloksin. Ei auttanut selitys, että gasoline/petrol, benzin empty, eikä edes miimikon taidot auttaneet. Lopulta yksi tajusi homman nimen kun osoittelin välillä mopoa, välillä sormella eteenpäin ja hoin Total, Total (paikallinen bensa-asema). Kaveri yritti kyllä käyttää ihmisen hädänalaista tilaa hyväkseen ja pyyteli aika tähtitieteellisiä summia bensan hakureissusta. Tuktuk mies jutteli vähän aikaa toisen kollegansa kanssa ja hinta putosi yhtäkkiä yhteen dollariin.

Ei ihme, sillä seuraavassa risteyksessä, noin parin sadan metrin päässä kadunkulmassa oli bensapullokauppias, eli koko hakureissuun meni alle viisi minuuttia. No, me saimme pari pulloa bensaa ja tuktuk mies helppoa rahaa, win-win. Otimme vielä kadun kulman kauppiaalta pari pulloa lisää ihan varuksi. Täällä muuten bensa maksaa noin euron / litra.

Skootteri ilman bensaa

Loppupäivän ajelimme rantakadulla ja palautimme päivän päätteeksi tuon juopon skootterin sitten takaisin.

Seuravana aamuna olikin sitten matkustuspäivä, aika lyhyt tosin. Tuk tukilla Sea Breeze hotelliin, check-in, ja huoneeseen elpymään. Seuraavat päivät olivatkin sitten sellaista hyggeilyä, altaalla oleilua, blogin kirjoittelua ja sen sellaista. Aamupala hotellissa oli luvatunlainen; hedelmiä, munakasta, paahtoleipää, mehua jne. Myös ravintola- ruoka oli ihan maukasta ja sopuhintaista, 4-6 USD/annos, joten käytimme myös tätä palvelua hyväksemme.

Yhtenä iltana olimme syömässä hotellin ravintolassa ja Toivakka tilasi kanaa ja riisiä. Sitä sai ilman mausteita tai sitten hyvin maustettuna. Toivakka ilmoitti tarjoilijalle, että haluaisi ruuan silleen ”a little bit spicy”, vähän maustettuna. Kana ja riisit tulivatkin pöytään ja kohta Toivakka aukoi suuta kuin kala kuivalla maalla ja hönkäili, että kohta syttyy huulet tuleen. Tarjoilija oli käsittänyt, että hyvin maustettu ei riitä, vaan pitäisi saada vielä vähän enemmän mausteista, ”little bit more spicy”, lisää potkua siis. Allekirjoittanut kyllä pystyy syömään aika tulista ruokaa, mutta täytyy sanoa, että aika kovaa kamaa oli tämä. Hyvin kuitenkin upposi Toivakalle, parin tuoremehulasin kanssa.

Vähän turhan tulista kanaa ja riisiä

Kuten edellisessä postauksessa kerroin, Kiinalaisen mallin (mall=ostoskeskus) miesten silkkialushousujen hinta (53USD) ei osunut budjettiin, joten otimme tuktukin ja ajoimme muutaman kilometrin päähän night market- torille. Tori osottautui pelkäksi ruokatoriksi, kaikkea äyriäisistä kuivattuhin kananjalkoihin löytyi, mutta ei alushousuja. Torin vieressä oli sopivasti pikku vaatekauppa josta kyseiset vaatekappaleet sitten löytyivät. Hintakin oli sopiva, siispä takaisin hotellille.

Ihan kokonaan hyggeilyksi aika ei kuitenkaan mennyt, koska check-out lähestyi vääjäämättä ja johonkin olisi taas lähdettävä. Meiltähän tämä lähteminen käy, uusi suunnitelma kehittyi parissa tunnissa. Seuraavaan suunnitelmaan tarvitsimme lauttaliput, niitä saisi terminaalista kaupungin keskustasta, samalla voisi hankkia lisää dataa mokkulaan. Hotellilta keskustaan näytti olevan mapsin mukaan 4,8 kilometriä, päätimme kävellä sinne ja tulla tuktukilla takaisin.

Phnom Penhissä ostamastamme mokkulan prepaid kortista oli käytetty jo 7 gigaa, eikä ollut mitään tietoa paljonko sitä oli jäljellä. Kävelymatkan varrella olevassa Kiinalaisten kauppakeskuksessa näytti olevan myös matkapuhelimia, joten sieltä saisi varmaan myös tankattua dataa. Puhelintiskillä oli aika ruuhka, joten aikamme jäähdyteltyämme tuulettimen alla päätimme jatkaa matkaa kohti terminaalia, samalla tutkaillen jospa korttikauppiaita näkyisi. Vähissä olivat, siispä lipunostoon. Lauttalippujen osto kävi näppärästi, lipunmyyjä ilmoitti että lautta lähtee aamulla klo 8:30, mutta olkaa paikalla kello 8:00. ”Right here, at this pier?”. ”Yes sir, just here”(Jaa juuri tässä, tällä laiturilla?, Kyllä vaan tässäpä tässä)

Lipunmyyjältä kysyin mistä löytyisi prepaid kortteja, ja kaveri viittoili ylämäen suuntaan; kymmenen minuuttia tuonne päin, sieltä löytyy. Tuo kävelymatka ei tuottanut tulosta, eli kävimme tuktuk miesten kimppuun, nehän tietää. Samalla voisimme neuvotella diilin ajaa meidät hotellille. Lähin tuktukki oli ihan vieressä ja aika hyvin englantia osaava kuski sanoi, että homma hoituu sopivalla summalla. Kahdeksaa dollaria kaveri pyyti ja neljää tarjosin. Riita pantiin puoliksi ja kuuden dollarin kohdalla lyötiin kättä päälle. Ensimmäinen sim kortti kauppa ei tuottanut tulosta, mutta seuraavassa homma onnistui. 5USD vaihtoi omistajaa ja mokkulaan ilmestyi 20 gigaa lisää dataa.

Tuktuk mies jutusteli sillä aikaa Toivakan kanssa niitä näitä ja sai selville että tarvitsemme seuraavaksi aamuksi kyydin hotellilta lauttaterminaaliin. Hotellille päästyämme teimme sitten sopimuksen noudosta kello 7:45. Painotin, että nouto on sitten just tuohon aikaan, näytin vielä kartasta mihin olimme menossa. Kaveri alkoi selittämään, ettei lautat lähde ollenkaan keskustan terminaalista vaan jostain ihan muualta. Oliko kaverilla joku pirullinen juoni meitä vastaan vai mikä oli homman nimi ? Totesin, että meitä pyydettiin olemaan keskustan laiturilla klo 8:00 joten sinne mennään, piste. Tähän tyytyi hän.

Data kaupoilla

Päivällä paikallista aikaa alkoi muuten Suomi-Ruotsi jääkiekkopeli, senhän voisi katsella. Areena ei täällä näy, joten jouduimme hieman kikkailemaan asian kanssa. Suomen Yle blokkaa kaikki vpn viritykset, kyseisen yhteyden kautta uskottelimme BBC:lle olevamme Englannissa ja sitä kautta pelin katselu onnistui. Selostus ei kyllä ollut ihan Mertarannan tasoa. Toinen erä päättyi 3-0 ruotsille, joten oletimme pelin menetetyksi ja päätimme lähteä syömään. Harmi oli suuri, kun huomasimme pelin päättyneen 4-3 Suomelle. Siis harmi siitä, ettemme katsoneet peliä.

Kävimme vielä kysymässä, voisiko hotelli säilyttää matkalaukkuamme sillä aikaa kun olemme pikku reissulla. ”We will be back”. Tämähän sopi Sea Breezelle.

Toivakka oli yhden päivän vähän vaisun oloinen ja valitteli vetämättömyyttään. Korona ? Meillä on pikatestejä mukana, mutta pikatesti näytti onneksi negatiivista. Siis ihan tavallinen pieni auringonpistos, mahatauti tms. Kaikki ok.

Ei raskaa… siis ei koronaa

Illalla pakkasimme reput ja loput tavarat matkalaukkuun. Reppuihin tuli varavaatteet, survival setti, tietotekniikkaa, johtoja ja muuta tarpeellista. Aamulla raahasimme sitten tuon reilun 30 kg möhkäleen respaan ja menimme tilaamaan aamupalaa. Aamupala alkoi klo 7:30 ja luulimme olevamme ajoissa ehtiäksemme syodä sen sitten vartissa kun kuski tulee meidät noutamaan. Kiinalaiset olivat kuitenkin ovelampia tällä kertaa ja olivat tehneet aamupalatilauksia ennen meitä. Me tyydyimme tuoremehuihin ja paahtoleipään. Nekin söimme sitten vauhdissa kohti terminaalia. Tasan kello 8 olimme terminaalilla ja lipunmyyjä kertoi, että lautta lähtee toiselta puolelta kaupunkia uudesta terminaalista. Mitään salaliittoa ei siis ollutkaan. Vaihdoimme tuktukia ja ajoimme toiseen terminaaliin, lauttayhtiön piikkiin.

Mihin tästä matka jatkui, se selviää ehkä seuraavassa postauksessa.

Peace and love, Pasanen

ps. Lupasin esimerkin tuosta hotellien varauksesta ja hintavertailusta. Sea Breeze hotellin hintaa kysyimme ensin respasta. Pyynti oli 51 USD, Trip. comissa samainen huone oli hintaan 35USD. Hotels.comissa alhaisin hinta oli 78 USD ja lukemattomien appien muiden hinnat heiluivat noiden välissä. Lisäksi hinnat tuntuvat vaihtuvan koko ajan, sekä riippuvan siitä, oletko kirjautunut omalle appitilillesi vai katsotko netistä. + muutama muu muuttuja.

Tähän täytyy vielä yrittää löytää laatu kohdalleen. Surullisen kuuluisa Sundance Inn Phnom Pemhissä maksoi 21 USD / yö ilman aamupalaa, kun toisessa ääripäässä oleva Montange Guest house oli 28usd/ yö. Etsivä löytää, tuon Montangen hinta jossain apissa taisi olla lähempänä 100 dollaria. Olemme käyttäneet Hotel.com paljon matkoillamme, mutta tällä hetkellä hintavertailuvoiton näyttäisi vievän Trip.com ja Agoda, hyvänä kolmosena Booking.com Lentojen etsiminen onkin sitten vielä monimutkaisempaa ja hektisempää.

Lentoihin ja hotellien etsimiseen käytämme tällä hetkellä seuraavia appeja: skyscanner, booking.com. trivago, momondo, kiwi.com, expedia, kayak, trip.com, travellink. Ja pari eksoottisempaa: cheapflights, idealo, lastminute, priceline

3 ajatusta aiheesta “Sihanoukvillen toinen mahdollisuus, osa 2”

  1. Kivaa lukemista ja mukavasti kirjoitettu. Hienoja kokemuksia ja Hienoja kuvia. Kommelluksia aina tulee matkalla kaveriksi.Teillä tuntuu olevan niihin aina omat näppärät neuvot. Onnea vain eteenpäin. Halit.

  2. Torstai huomenta Pihtiputaalta.Kitokset plogista johon kuvatkin tulivat. Meillä jatkuu tasaisen harmaa säätila lumisateineen.Täyty vaan keksiä tekemistä sisätöissä vaikka nekin rupeavat jo uuvuttamaan.Toivon teille kivoja tapahtumia päviin ja ennenkaikkea terveyttä.Pihtiputaa jää kuulolle mitä seuraavassa kertomuksessa ilmenee.Se on nyt moro

  3. Irene
    Sinnikkyyttä teillä riittää vastoinkäymisistäkin huolimatta. Pysytelkäähän terveenä ja nauttikaa auringosta ja lämmöstä. Täällä senkun kinokset kasvaa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.