Pihtiputaan maisema

Palasimme lähteäksemme taas

Vuokrataan koti kalustettuna

Koti on nyt tyhjennetty kaikista henkilökohtaisista tavaroista ja asioista, ne on huolellisesti pakattu laatikoihin, laatikot teipattu ja toimitettu säilytykseen. Huoneet ovat enää vain jäljelle jääneitä muistoja. Vietetty aika viipyilee vielä hetken hämärtyvillä seinillä, leikittelee ikkunoiden heijastuksissa hävitäkseen laskevaan aurinkoon. Sohva jää paikalleen odottamaan istujaa, sänky makuhuoneeseen nukkujaa. Koti ei ole enää Koti, siitä on tullut jälleen Asunto. Siisti kaksio rauhallisessa taloyhtiössä. Vuokrataan kalustettuna.

Pupu nukkuu
Pupu nukkumassa

Kohtaamisia 1: kylmyys (..jumalauta mä meinasin kuolla..)

Kun palasimme viime kevätalvena kymmenen kuukauden reissultamme takaisin kotikonnuillemme, suorastaan hajosimme pakkasiin. Täällä alkoi nimittäin heti saavuttuamme melkoisen pitkä ja kireä pakkasjakso (20-30 astetta miinusmerkillä) ja luntahan oli enemmän kuin mies/naismuistiin. Siinähän sitä sitten ihmeteltiin, että mitäs nyt, onkos meillä nyt ihan oikeasti kivaa täällä kylmässä ja pimeässä? Suurin piirtein pelkissä shortseissa ja flipflopeissa. Hankittu rusketuskaan ei paljoa lämmittänyt. Pienen aikaa vaan pyörittelimme kuivuneita silmiämme ennenkuin kykenimme toimimaan.

Pihtiputaan maisema

Mehän teimme niinkin fiksusti lähtiessämme tuolle edelliselle reissullemme, että ennen matkaa myimme miltei kaiken omistamamme, matkalaukkuihin pakkasimme suurin piirtein vain kalsarit, hammasharjat ja elektroniikkaa. Ja ne shortsit. Kiiruusti oli siis katseltava jostain jotain lämmintä vaatetta päälle. Tänne säilöön jättämämme talvivaatteet eivät kuitenkaan enää mahtuneet päälle (siis vain minulle, miesmatkaajan vyötärön ympäryksessä ei ollut tapahtunut minkäänlaista pullistumista). Minun lanteilleni oli varastoitunut sitten meidän kumpaisenkin juodut janojuomat (jotka eivät suinkaan aina olleet pelkkää lähdevettä) sekä kaikki syödyt herkkusapuskat ja suklaacroissantit. Nämä kaikki siis triplana , sillä olin varma, että lanteilleni oli  vahingossa jumahtanut myös jonkun vieraankin ihmisen syömingit.

Koti
Elämä on valintoja

Eli ensimmäisenä Suomeen tullessamme oli edessä uusien talvivaatteiden hankinta, jotta edes joten kuten tarkenesimme. Muutaman kerran yritin vielä vaan vanhoihin toppiksiin änkeentyä (ei vaan olisi sielu antanut periksi ostaa isompia vaatteita) mutta ei niissä voinut elää. Jossain vaiheessa piti nimittäin hengittää myös ulospäin.

Ihollekin täytyi alkaa antamaan mitä pikimmin hyvin syvällistä tehohoitoa. Se kuivui nimittäin pakkasissa niin, että sitä piti öljytä niin sisäisesti kuin ulkoisestikin ettei kokonaan pois hilseilisi orvaskesineen kaikkineen. Silti imurin pussi täyttyi meistä irtoavista ihopartikkeleista. Ja silmiin sai kaataa kostutustippoja ämpärillä. Kyllä koetteli hetken kotimaan ilmasto reissulta palaavia, mutta kaikesta huolimatta ”….oli ihmeen hyvä kotiin tulla taas”.

Kohtaamisia 2: home sweet home

Edessä oli myös uuden pesäpaikan etsiminen,  sen pysyvämmän asunnon etsimisen ajan asustelimme Airbnb-asunnossa Vaajakoskella (kertakaikkisen mahtava paikka, kiitos paljon Kielo). Pitkään ei meidän tarvinnut onneksi asuntoa katsella sillä meille sopiva, ja kaiken lisäksi vielä ihan meidän näköisemme asunto, löytyi yllättävän nopeasti Lohikoskelta. Kaupat oli äkkiä tehty ja meillä oli taas koti! Oma katto, seinät ja lattia. Olohuone ja keittiö. Ja makkari. Ei jaettua vessaa eikä kylppäriä vaan ihan oma. Tänne siis oli meidän hyvä asettua ja hetkisen rauhoittua.

Kodin keittiövälineet
Koti

Kohtaamisia 3: ain laulain työtäs tee

Pitkään emme jaksaneet aloillamme kuitenkaan oleskella. Melko pian pesänrakennuspuuhien jälkeen aloimme sitten pohtia, että mitäs sitä tehtäis, sillä tekemisen puute oli yksi niistä suurimmista syistä palata takaisin Suomeen. Sairaanhoitajan työ ei napannut ja ajatuksena oli tehdä jotain hommia yhdessä joten hetken mietittyämme perustimme firman, toiminimen kaikkeen mahdolliseen kotiapuun.  Ja tuon firman puitteissa ollaan sitten kesän ajan pesty ikkunoita, siivottu toisten koteja, ajeltu nurmikoita, haravoitu pihoja, nypitty rikkaruohoja sekä tehty kissoille verkkoja. Ynnä muuta mukavaa. Ja tekemistä on riittänyt, ihan koko kesälle. Nyt onkin sitten jo hyvä aika lähteä joksikin aikaa taas lomalle huilaamaan.

Honda ruohonleikkuri

Kohtaamisia 4: onko passit vielä voimassa? Missä ne on?

Mutta ennen varsinaista ”lomailua” suuntaamme taas ensin Englantiin, mitäs muutakaan kuin pelloille könyämään sen suuren aarrelöydön toivossa. Tai ei aivan ensin, sillä nyt toteutamme noin viikon kestävän road tripin vuokra-autolla etelä-Englannissa ennen aarrejahtia. Tulee nyt ehkä nähtyä sitten muutakin maisemaa kuin vaan englantilaista maaperää, sitä savisempaa.

Mahtavaa, että olet löytänyt taas blogimme,  tarinaa tulee kyllä riittämään koko reissumme ajan. Mukavaa loppuviikkoa, missä sitten ikinä lienetkin!

Suomen passi

Tulin takaisin vain lähteäkseni, kietoutuakseni länsituuleen, viedäkseni mukanani kesän hämärtyvät illat. Lähden, mutta lupaan palata, alkukesän auringonsäteessä, kevätaamun kastepisarassa. Niissä minä palaan. Tulevan muistot, kotilammen lumpeisiin kiedotut, ne minä tänne jätän, koska eiliseen ne kuitenkin jo unohdin.

Ulpukka Jyväsjärvellä

4 Replies to “Palasimme lähteäksemme taas”

  • Heissan,

    Voi kun ei nähty. Ensi kesänä ajelen kyllä prätkälläni sua tapaamaan, se on niin helppo tapa liikkua. Ja ihan niin lähekkäin oltiin ajoin, harmi.
    Kuulostaa niin kivan erilaiselta, omalta kasvumatkalta elämään. Enjoy & have fun!

    best wishes,
    Sari

    • Kiitos Sari toivotteluista! Tosiaan harmi, ettei törmätty kesällä! Toivottavasti ensi kesänä tapaamme, pöräytäpä prätkälläsi vaikka kahville! Turvallisia kilometrejä ja hyvää syksyä!

  • Oikein hyvää huomenta Piihtiputaalta.Kiitos kun taas samme olla mukana matkallanne.oikein mieluisia nähtäv iä siellä rannikkoseudulla ja iloista reissaajan mieltä toivottelee Lapin koluajat

    • Kiitokset Pihtiputaan suuntaan! Mieluisia ovat tosiaan nähtävät täälläkin päin maailmaa: Kyllä oli hyvä, että tultiin tänne vähän aiemmin niin keretään kierrellä ja ihastella maisemia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *