Kuulumisia Fuengirolasta

Leveä rantabulevardi on miltei ruuhkaksi asti täynnä kävelijöitä. Seassa pujottelee muutamia juoksijoita ja rullaluistelijoita, kenelläkään ei kuitenkaan ole varsinaisesti kiire mihinkään.

Aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta, mereltä käy hento tuulen vire saaden palmujen lehtiin pientä liikettä ja papukaijat kälättävät kovaäänisesti läheisessä palmussa. Meri saattaa aaltonsa rantaan saakka, mutta kahmaisee ne samantien kuitenkin mukaansa. Käännän kasvoni kohti aurinkoa, suljen silmäni ja nautin lämmöstä joka saa minutkin hymyilemään. Kesä taitaa olla tulossa Fuengirolaan.

Hola Espanja!

Mehän saavuimme tänne Espanjaan sen jälkeen, kun kävimme toteamassa Portugalin puolella, että siellä oli niin kylmä, ettei siellä voinut lainkaan Vietnamista tullut suomalainen elää. No, eihän täälläkään alkuun ollut pahemmin sen lämpöisempää, mutta enää emme jaksaneet ihan hetikohta lähteä lääniä vaihtamaan, vaan jäimme siis tänne, toistaiseksi.

Fuengirola
Tänne siis jäätiin

Lentomme saapui aamuvarhain Malagaan ja jatkoimme sieltä junalla Torremolinokseen, josta olimme varanneet hotellihuoneen pariksi päiväksi. Hotellihuone oli kyllä enemmänkin tavallinen pensionaatti, johon ei kuulunut sellaisia palveluja kuten päivittäinen siivous ja turha pyyhkeiden vaihtelu. Paikkana ihan mukava, jos huoneessa olisi ollut edes jonkinlainen lämmityslaite. Mutta eipä ollut. Sehän tiesi sitä, että me nukuimme yömme taas täysi vaatetus päällä ja palelimme silti ihan simona. Voi vitsi, että oli ikävä Muumi-pyjamaa. Muutaman Torremolinoksessa vietetyn päivän jälkeen päätimme lähestyä Fuengirolassa asuvia suomalaisia ja etsiä asuinpaikkaa sieltä päin.

Torremolinos
Torremolinos

Asuminen

Netistä etsimme suomalaisia toimistoja, jotka välittävät espanjalaisten vuokra-asuntoja. Niitä näyttikin olevan tarjolla muutamia, ja noilta sivuilta katselimme meille sopivaa ja suhteellisen edullista asuntoa. Kun sellaisen löysimme, otimme yhteyttä kyseiseen välitystoimistoon, kävimme katsomassa asuntoa ja teimme asunnosta kahden kuukauden vuokrasopimuksen.

Vuokranantajamme Jose ei osaa lainkaan englantia, mutta kova on siitä huolimatta puhumaan, eli espanjan kielinen höpötys oli taukoamaton, kun kävimme katsomassa asuntoa ja kun teimme vuokrasopimuksen. Mitään ei ymmärretty, hymyilimme ja nyökkäilimme vaan kohteliaasti. Hän olisi voinut kertoa meille ihan hyvin, että kyseinen kämppä on ihan homeessa, mikään ei pelaa ja naapurit on murhamiehiä, onkse okei? Ja me tyhmän näköisinä nyökkäilemme, että jees jees, me otetaan tämä!

Välitystoimisto laati englanninkielisen sopimuksen ja toimiston henkilö, jonka kanssa tuo sopimus käytiin läpi, oli myös englanninkielinen. Luulin kyllä meidän saavan suomenkielistä palvelua suomenkieliseltä toimistolta, mutta ei sitten saatu. Eihän tuo nyt sinänsä tuottanut ongelmaa, mutta ei meiltä kertaakaan kysytty, käykö meille se, että kaikki tämä toimitetaan englanniksi. Joselle ei ollut varmaankaan mitään merkitystä, millä kielellä toinen kappale tehtiin, kunhan hänen olisi espanjaksi. Ja välitystoimisto otti tuosta palvelusta 250 euroa. Oikeesti.

Fuengirola
Kolme oikeanpuoleista ikkunaa on meidän

Asuntomme on kalustettu kaksimakkarinen, tupakeittiöllinen huoneisto. Toinen makkari, jossa on kerrossängyt, on jäänyt kokonaan käyttämättä. Olemme siis vielä väleissä. Vessassa on suihku ja pyykinpesukone, keittiössä astiat, liesi, uuni, jääkaappi, pakastin ja mikro. Vesi, sähkö ja netti kuuluu vuokrahintaan, joka on 600 euroa kuussa. Huoneisto on ensimmäisessä kerroksessa, joten ikkunoissa on kalterit kuin vankilassa. Heti ikkunoiden alla menee tie ja tien toisella puolen on meri eli paikkanahan tämä on kerrassaan loistava. Öisin asunto on tosi rauhallinen, vain meren pauhu tuulisina öinä on ikkunoiden läpi kuulunut.

Fuengirola
Näkymä olkkarin ikkunasta

Mutta huoneisto on ollut kylmä kuin kellari, koska tässäkään asunnossa ei ole mitään lämmitystä. Vuokraisäntämme toi meille onneksi siirrettävän sähköpatterin, jolla makkari on lämmennyt siten, ettei enää ole tarvinnut olla koko vaatearsenaali öisin päällä. Olohuoneessa meillä on sellainen autojen lämpöpuhallin joka puskee lämmintä ilmaa kintuille. Lattiat ovat niin kylmät, että heti ensimmäisenä päivänä piti käydä ostamassa kaupasta sellaiset kumipohjaiset tohvelit jotta tarkeni sisällä jaloitella. Mutta nyt kun kelit ovat lämmenneet, eivätkä yötkään ole olleet enää ihan niin kylmiä, täällä huoneistossakin alkaa olemaan pikkuhiljaa jo ihan kohtuullisen lämmin. Villatakkikin saattaa ihan jo unohtua välillä naulakkoon.

Varustukseltaan asunto on aika karu ja kolkko, ei mikään luksusasunto. Eikä vuokraan kuulu siivous, niinkuin vietnamilaisissa vuokra-asunnoissa, vaan täällä siivotaan itse. Mikä ei sinänsä ole ikävä juttu minulle, joka ihan oikeasti tykkään siivoamisesta, mutta nämä huoneistokohtaiset siivousvehkeet ovat kovin alkeelliset. Mutta näillä mennään. Ruokaa ollaan itse pystytty nyt valmistamaan ja kerran ollan jo leivottukin, laskiaispullia, ja ne eivät kyllä kauaa vanhentuneet.

Kelit

Meitä yllätti ihan satasella siis tämän paikan kylmyys. Jotenkin oletimme, että koska tänne tulee talvea pakoon niin moni suomalainen (myös moni ruotsalainen ja britti), täytyisihän täällä olla lämmin. Ja onhan tämä nyt tosiaan miltei Afrikassa kiinni. Alahaiset lämpötilat olivat siis meille suuren luokan pettymys, mutta onneksi nyt on selkeästi ilma lämmennyt. Jutustellessamme ihmisten kanssa ovat he kertoneet, että marras – helmikuu ovat täällä kylmiä ja sateisia kuukausia. Jatkossa meitä ei täällä ainakaan noina kuukausina tulla näkemään.

Fuengirola
Kaunista täällä on kyllä

Sekin meitä hieman häkellytti, kun alkuun kaduilla tuli vastaan kahdenlaista porukkaa: osa tarpoi toppatakin vetoketju visusti leukaan saakka suljettuna ja samaan aikaan osa taas pisteli menemään shortseissa ja hihattomissa paidoissa. Ja me ihmeteltiin siinä välissä, että WHAT?Pitäisikö täällä nyt sitten olla lämmin vai ei. Me oltaisiin kyllä varmaan kuuluttu tuohon toppatakkisakkiin, jos meillä olisi ollut ne toppatakit. Ei me kyllä suotta olla Vilukissoja, sillä me ollaan ihan oikeasti vilukissoja, molemmat.

Minä lopetin heti tänne tullessamme kinttujen sheivaamisen ja aloin kasvattelemaan itselleni luonnolliset villahousut (vinkki siskontytöltäni). Nyt, kun kelit ovat lämmenneet ja on tullut aika siirtyä lyhyempiin lahkeisiin, on kyllä ihan pakko kaivaa sheivausvehkeet esille ja luopua lämpimistä villoista. Ihanhan tuota on jo kunnon lämpöeristekerros päässyt kinttuihin kasvamaan.

Hintataso

Hintatason kerrotaan olevan Suomen hinnoista 30 – 40 % halvempaa. Täälläkin tuo riippuu vähän siitä, mitä ostaa, mistä ostaa ja milloin ostaa. Asuntojen vuokrathan ovat vielä suhteellisen kohtuullisia nyt, mutta kohti kesää hinnat nousevat, ja tässäkin asunnossa vuokra kaksinkertaistuu kesäksi.

Sähkön täällä kerrotaan olevan melko kallista, veden hintaa emme kyllä tiedä. Puhelinliittymät ja netti ovat myöskin kalliita verraten esim. Suomeen.

Viime kauppareissulla ostoskassimme maksoi 28 euroa. Ostoksemme koostui puolesta kilosta naudanlihaa, kahdesta appelsiinista, ranskankerma- ja kermapurkista, spagettisoosista, spaghetista, maustepurkista, ananaspurkista, kuudesta puolentoista litran vesipullosta, kahdesta Mentoksesta, salaattikerästä, neljästä jugurttipurkista, yhdestä patongista, yhdestä suurpakkauksesta Marie-keksejä (4×33 keksiä), yhdestä viinipullosta ja kahdesta muovikassista. Muovikassit oli pakko ostaa koska unohdimme kestokassimme (se meillä on!) kämpille. Nämä ostokset teimme siis Coviranista, suurempi kauppa Mercandona voisi olla vähän huokeampi. Täytynee tehdä vertailuja.

Fuengirola
Lähikauppa

Ruokatavaroissa on pääsääntöisesti 10 % alvia, joissakin tuotteissa, kuten hedelmissä ja vihanneksissa, alv on vain 4 %. Ainakin viinistä ja muovikassista on maksettava alvia pikkusen enemmän eli 21%. Lienee ihan kohtuullista.

Kaupitteljoita täällä näkyy muutamia, tummempi ihoiset pojat ovat vallanneet tämän bisnespuolen itselleen. Kovin maltillisia kaupustelijoita ovat, minkään tyrkytyksen kohteeksi emme ole oikeastaan joutuneet. Kaupiteltavaa tavaraa näyttäisi olevan ainakin T-paidat, laukut, vyöt, korut, roleksit ja aurinkolasit. Eräs kaveri kyllä yritti ihan tosissaan saada miesmatkaajan ostamaan aidot reibanit kympillä, mutta tuloksetta. Jälkeenpäin sitten tuumattiin kyllä, että oispa saanut muuten reibanit halvalla.

Tekemisen jäljillä

Meillä ei ole ollut täällä oikein kauheasti tekemistä. Meitä painoi molempia tänne tullessamme selvästi rankka matkaväsy, ja kun siihen lisätään kylmästä kelistä johtuva täyslamaantuminen, teimme ensimmäiset päivät suurin piirtein samaa kuin mielikuvitushahmot viime postauksessa, eli tuijottelimme asunnossamme Netflixiä ja mutustelimme Mentoksia.

Mentos
Mr. Mentos

Pikkuhiljaa, kun saimme asuntomme lämmitettyä (voi olla, että vuokraisäntämme kauhistuu seuraavaa sähkölaskua) ja siten myös itsemme kuosiin, aloimme kiinnostumaan seinien ulkopuolista elämästä. Vuokrasimme muutamaksi päiväksi auton jolla ajelimme katsastamassa Andalusian nähtävyyksiä. Ja jestas sentään kuinka upeita paikkoja näimmekään, kyllä on kaunis maa tämäkin! Näistä käymistämme paikoista kirjoittelen omaa postausta, Gibraltarilta tulikin jo tarinaa.

Gibraltar
Gibraltar

Liityimme myös Suomela-seuraan, jonka tiloissa voi käydä harrastamassa miltei kaikkea maan ja taivaan välissä. Joogatunteja olisi täälläkin tarjolla, mutta tuohon en kuvitellutkaan enää tarttuvani, Da Nangissa tekemäni joogailu riittää näille linkkuun menneille hipstereilleni oikein hyvin. Mutta valokuvakerhossa olemme käyneet ihastelemassa toisten otoksia ja hopeasepissä olemme opetelleet tekemään hopeakoruja. Välillä (siis aika usein) korun työstäminen menee niin, että minä teen ja miesmatkaaja sitten purkaa ja korjaa. Mutta yhden rannekorun olemme jo saaneet valmiiksi, korvikset on jo hyvää vauhtia valmistumassa.

Suomela Fuengirolassa
Hopeasepät

Kävin kokeilemassa tanssijumppaakin, mutta siihen en oikein kyllä lämmennyt. Ehkä en ollut ihan kohderyhmää, ja lisäksi en pidä siitä, että joudun tulla kosketetuksi jonkun vieraan toimesta, eli teennäiset tanssipyrähdykset vieraan ihmisen kanssa ei ole minun juttuni. Mutta rivitanssista, jota täällä voi käydä tanssimassa, tykkään, niinkuin zumbastakin Vietnamissa. Tosin siinä ei voi kiekkua ihan satasella omaan tahtiin niinkuin zumbassa, rivitanssissa pitään nenän osoittaa suurin piirtein samaan suuntaan kuin toistenkin tanssijoiden nenät. Se on välillä hieman haastavaa. Miesmatkaaja on käynyt heittelemässä rautapalloa eli pelaamassa petanqueta, ja taitaa siitä ihan tykätä.

Espanjalaiset

Espanjalaiset ovat varmaan paremmin tutustuessa ihan mukavaa ja kivaa sakkia, mutta näin suoraan Aasian maista tänne tulleena huomaa ilmeisen eron kansojen välillä. Täällä ei olla ihan niin hymyileväisiä eikä avoimia, hymy tulee harvemmin eikä se aina ylety silmiin. Toki espanjalaiset ovat kohteliaita ja palvelualttiita esimerkiksi kaupoissa ja ravintoloissa, mutta hieman varauksellisemmin. Täällä ei taideta oikein hyvin tuota englantia osata, sillä kukaan paikallinen asukas ei ole jäänyt kanssamme raitilla rupattelemaan. Ei ole kyllä jäänyt myöskään yksikään suomalainen.

Fuengirola
Peseta, espanjan valuutta ennen Euroa

Mitä muuta osaisi espanjalaista sanoa tällaiset suomalaishemmot, jotka itse pyrkiytyvät täällä vaan suomalaisten joukkoon Se, mikä minusta on ollut ihana huomata, on, että täällä monet iäkkäät pariskunnat kävelevät käsikädessä ja pitävät suloisesti huolta toisistaan. Ehkä mekin sitten vanhana könkätään käsikädessä pitkin Jyväskylän Rantaraittia ja huolehditaan siitä, että se toinenkin pysyy pystyssä.

Espanjalaisilla on paljon koiria, isoja ja pieniä. Kävelybulevardilla aika usein varsinkin pienimmät koirat kulkevat ilman hihnaa, ja vielä ihan nätisti emäntänsä/isäntänsä vierellä. Olemme törmänneet täällä usein myös erääseen pikkukoiraan, jonka takajalat ovat joko halvaantuneet tai muutoin toimimattomat, mutta se kipittelee iloisena eteenpäin takajalat sellaisessa pikkukärryssä. Jestas, että se koira on hellyyttävä!

Suomalaisuus

Suomalaisia täällä Fuengirolassa on paljon. Miltei joka toinen vastaantuleva puhuu suomea. Melkein kaikki palvelutkin saa täällä suomen kielellä. Joku onkin sanonut, että Fuengirola on Suomen eteläisin kaupunki, ehkä näin tosiaan on. Vaikka täällä asuu paljon nuoria ja lapsiperheitä, väittäisin, että suurin asukasryhmä lienee kuitenkin eläkeläiset.

Fuengirola
Suomikauppa

Suomalaisia hellitään täällä suomiravintoloilla, suomenkielisellä viikkolehdellä sekä monenmoisella yhdistystoiminnalla. Fuengirolassa on paljon suomalaisia yrityksiä, jotka tarjoavat täällä asuville palveluitaan. Ravintoloista Kukko on tullut tutuimmaksi, sillä siellä saa torstaisin ihan parhainta hernaria ja pannukakkua. Kukon vieressä on Suomikauppa, josta voi ostaa suomalaisia tuotteita kuten Fazerin Sinistä ja Juhlamokkaa, tosin melko suolaiseen hintaan. Suomikeskuksessa pääsee käymään saunassa muutamalla eurolla sekä viikottain viihtymään erilaisten esitysten parissa. Kaikissa täällä olevissa suomalaisissa paikoissa ei olla vielä edes käytykään, saas nähdä ehditäänkö edes.

Fuengirola
Paikallistiedotteita

Vihdoin ja viimein vietnamilaisten kampaamopoikien värjäämä harmaus on haalistunut hiuksistani ja niistä on tullut suurin piirtein sen väriset kuin silloin halusinkin. Pikkuisen meni enemmän kuin pari pesua jonka silloin lupasivat. Mutta eniwei, nyt on väri hyvä, tosin omaa harmaata pukkaa jo pahaenteisesti juurakosta käsin. Täällä Fuengirolassa oli kuitenkin mentävä leikkautamaan pois saparot, sillä hiukseni olivat ihan katkeilukunnossa niistä monista Vietnamin puolella tehdyistä värjäyksistä. Saparoista oli siis luovuttava ja totuuden nimissä, kyllähän nuo joutivatkin. Nyt menin kyllä sitten ihan suomalaiseen kampaamoon, hiusten leikkaus maksoi 30 euroa ja sillä sain mitä halusin.

Liikenne

Liikenne täällä on oikeanpuoleista, niinkuin Suomessakin. Tiet ovat hyväkuntoisia ja moottoritiet leveitä. Liikenne on kaikin puolin rauhallista ja soljuvaa, tööttäyksiä ei juurikaan kuule. Liikennekäyttäytyminen on kaikkiaan hyvin kohteliasta.

Tiet ovat hyväkuntoisia

Mehän olimme aivan äimänä ensimmäisiä kertoja katuja ylittäessämme, kun autoilijat antoivat oikeasti tietä! Täällä ei tarvinnutkaan enää ylittää katua henkensä kaupalla kuten Vietnamissa. Siinä on saanut kuulkaa moni autoilija leveän hymyn ja moikkauksen osakseen. Kiitos hirveästi, kun et yrittänytkään ajaa meitä hengiltä! Kiitos, kiitos!

Fugen nähtävyyksiä

Meri, aurinko, rannat ja itse rantakatu, El Paseo Maritimo, ovat Fugen parhautta. Rannat ovat tosi siistit, kuten kaikki kadutkin täällä, niitä siivotaankin päivittäin. Se, mikä meitä on vähän ihmetyttänyt, on suuri koirien määrä rannoilla. Täällä on ilmeisen luvallista koirienkin iloita rantahietikosta. Pari piipparoijaakin (metallinetsijää) olemme rannalta bonganneet, lienee heidänkin huispailu rantaviivalla laillista. He eivät kuitenkaan kaki rannalle, ainakin luulisin niin.

Fuengirola
Rantabulevardi rauhalliseen aikaan

Katujen vieruksilla kasvaa ihan oikeasti appelsiinipuita ja monien talojen pihoissa myös sitruunoita. Kävellessä pystyy melkein ojentamaan kätensä ja nappaamaan appelsiinin. Mantelipuut loistivat ainakin vielä pari viikkoa sitten kukassa ja löysinpä jo yhden puun, jossa oli kasvamassa karvaisia manteleita. Onkohan ne niitä karvasmanteleita?

Appelsiineja
Sitruunoita
(Karvas)manteleita

Kaupunkia olemme kierrelleet ristiin rastiin, kaupunki itsessään on kaunis kaikkine sivukujineen, tavernoineen ja palmupuineen. Täällä olemme käyneet tienvarsituijottelemassa eläintarhaa ja härkätaisteluareenaa. Varmaa tietoa meillä ei ole, onko tuo härkätaisteluareena enää käytössä ja onko härkätaistelut yleensäkään enää täällä luvallisia, tai edes enää missään maailmankolkassa. Härkätaisteluareenan ikkunassa oli kuitenkin lappu, jossa luki ”se alquila” ja puhelinnumero, jospa se olisikin ollut vaikka vuokrattavana. Mitähän sellaisella areenalla voisi tehdä? Vaikka pitää vuohien agility-koulua, noin niinkuin esmes.

Óle

Fuengirolan maamerkkinä seisoo korkealla vuoren kukkulalla suuri peltinen musta härkä. Tämä monta metriä korkea härkä on alunperin ollut brandy-mainos, mutta nyt se on täällä jonkinlainen kulttuurin muistomerkki. Näitä samanlaisia härkiä on Espanjan luontokuvaan ripoteltu yhteensä 90, Andalusiassa niitä on parikymmentä. Könysimme yksi päivä tuonne kukkulan laelle ja kävimme koputtelemassa härkää jalkaan, rautaahan se oli. Läjät olisi sitten kettinkiä, jos se olisi elävä.

Fuengirola
El Toro

Shipolin linna on ihan käppäilymatkan päässä. Linna on rakennettu yli tuhat vuotta sitten ja se on koruttomasti ihan vain linna ilman siellä myytäviä linna-aiheisia jääkaappimagneetteja tai muovisia ritarin miekkoja. Linnan sisäpihalla järjestetään kesäisin musiikkikonsertteja joista täytyy ihan tässä mainita Siltsun konsertti huhtikuun lopulla. Äärimmäisen hieno paikka pitää juuri noita ulkoilmakonsertteja, olisi mahtavaa itsekin päästä joskus tuollaiseen konserttiin.

Shipolin linna
Linnan tiluksilla aloitetaan kaivauksia, sillä sieltä on löytynyt roomanajan raunioita

Mijas, valkoinen kylä, on bussimatkan päässä Fuenfgirolasta. Me ajelimme sinne vuokra-autollamme toteamassa, että onpas kaunis paikka. Mijaksesta, Rondasta ja Comareksesta (Ronda ja Comares ovat kyliä hieman kauempana Fugesta) on tulossa myöhemmin ihan oma postauksensa, ne ovat kyllä sen ansainneet.

Automatkalla kuvattua maisemaa

Junalla pääsee täältä hyvin liikkumaan esimerkiksi Malagaan tai Torremolinokseen eikä ole edes kallista. Paikallisbussejakin täällä kulkee, me emme ole yhdelläkään niistä ajelleet, vaikka asummekin hieman Fuengirolan rajoilla. Mutta apostolinkyydilläkin kyllä pääsee, kävelymatkoja tulee päivittäin tehtyä ihan huolella, 10 tuhatta askelta tulee talsittua jo aamupäivällä. Tosin aika usein sitten iltaisin könkkäämme asunnollamme kuin jotkut satavuotiaat ja valitamme, että kylläpä on lonkat jumissa. Oijoijoi.

Carvajal
Siinähän sitä, maisemaa. Kyllä kannatti kiivetä!

Näin vaalien alla täälläkin on vieraillut jos minkäkin puolueen edustajaa pitämässä puheita siitä, miten kaikki taas muuttuu yhä paremmaksi vaalien jälkeen,”jos siis äänestät meitä/minua!” Me olemme käyneet noissa vaalitilaisuuksissa ihan sen vuoksi, että niissä on tarjottu tapaksia ja viiniä, Jyväskylän kävelykadullahan joutuu tyytymään kahviin ja pullaan/keksiin/irtomakeiseen/ (paitsi joskushan on ollut tarjolla jopa hernaria). Siis ihan vaan huvin vuoksi, mehän olemme olleet puolueettomia ties kuinka kauan. Tosin minuun on helppo vaikuttaa, jokaisen vaalitilaisuuden jälkeen voisin äänestää tavattua ehdokasta, koska se oli niin kiva ja hauska ja puhui kauniisti, puolueesta riippumatta. Minut olisi varmaan helppo vaivuttaa myös vaikka hypnoosiin, olisin varmaan jo muilla mailla heti kympin jälkeen (…aloita laskeminen hitaasti kymmenestä alaspäin….).

Laura Ruohola ja Antti Kaikkonen (ja joku taustavaanija)

Ennakkoluuloisten silmälasit

Nyt on viimeistään aika riisua nenältään ennakkoluuloisen silmälasit ja katsoa Fuengirolaa sellaisena kuin se oikeasti on. Täällä ei todellakaan asu tai lomaile vain kännipäisiä ihmisiä, joita leimaa T-paidan etumuksessa viesti: ”nälkä lähtee syömällä, vaimo juomalla.” Täällä asuu tavallisia ihmisiä, joilla on ihan tavallinen arki, pikkuisen vaan lämpöisemmissä olosuhteissa kuin Suomessa. Lomailijat hakevat täältä aurinkoa, meren läheisyyttä, kauniita maisemia katsella ja vain rauhaisaa oleskelua. Niitä Fuengirola tarjoaa ja plussana saa siihen kaupan päälle vielä nämä kaupungin kaikki suomalaiset.

Itse kaupunki on ihastuttava ja lähellä olevat vuoristot, kylät ja kaupungit sanoin kuvaamattoman kauniita. Jos täällä olisi talvellakin MEILLE tarpeeksi lämmin, voisimme hyvinkin harkita viihtyvämme täällä vuosittain Suomen pakkasten yli. Mutta ehkä sen tulevan talvehtimispaikkamme tulemme löytämään kuitenkin jostain muualta.

Ihan mahtavaa maaliskuuta kaikille taas ihan tasapuolisesti. Eikös vanha viidakon sananlasku sano, että ”maaliskuu maata näyttää?” Kevättä siis odotellessa.

Olemme tosi iloisia kaikista kommenteista!

4 Replies to “Kuulumisia Fuengirolasta”

  • Olipa taas kauniita kuvia ja mukaavaa tarinaa, väkisinkin ajatuksissa reissaa mukana.On teillä molemmilla taito, toinen kuvaa ja toinen tarinoi , saumatonta yhteystyötä. Täälläkin näyttää kevät olevan tulossa, tänään nollilla ja aurinconpaiste.Mukaavaa jatkoa teille ,missä olettekin,terkut täältä Suomesta!

    • Kiitokset kommentista! Mikäs se on kirjoitella näin hienoista maisemista, kun kylmyyskin on jo siirtynyt takavasemmalle. Kiitos terveisistä ja mukavaa kevään jatkoa!

  • Oli niin elävästi kirjoitettu tuo kylmä ilma, että täytyi käydä lisäämässä vaatetusta
    juttua lukiessa. Tosin kyllä kelpaisi hyvin joku 17 astetta tännekin, siis lämmintä,
    eikä pakkasta, kuten tänä aamunakin tuollaiset lukemat, hrrrrrr…..

    • Voi, olemme pahoillamme , jos saimme sinullekin vilua aikaiseksi! Tosi on, että kun verrataan tuollaisiin pakkaslukemiin, täällä on kyllä ihan lämmintä!! Mukavaa kevättä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.