Korona-arkea Fuengirolassa

Arki käy alkuun kuin kosiskelija kyläilemässä, tuo ruusuja ja suklaata tullessaan, soittelee kauniita sävelmiä grammarilla ja vie mukanaan valssiin luvaten onnea ja auvoa. Keittää ihan itse kahvit, tuo kahvipullat ja vie ulos syömään, tarjoaa talon parasta punaviiniä. Ja sitten, aivan kuin vaivihkaa, asettuu taloksi, levittää tavaransa ja itsensä ympäri huushollia, valtaa sohvan ja siihen jää.

Arki tulee eteen, eleltiinpä sitten Suomessa, Espanjassa tai Timbuktussa ja oli koronaa tai ei. Kukista on enää karahkat maljakossa, kuivuneet terälehdet ovat tipahdelleet pitkin pöytää ja kaikki suklaakin on syöty. Arjen kanssa kyllä pärjää, kun muistaa kohdella sitä vastavuoroisen hyvin, niinkuin perheenjäsentä. Tympeä sille ei pidä olla, muutoin siitä tulee ilkeämpi kuin kymmenen teiniä yhteensä. Katsotaanpa, millainen arki jäi meille asumaan kaiken tuon alussa kuvaamani liehittelyn jälkeen.

Me löydettiin täältä Fuengirolasta ihan asuttava vuokrakaksio suomalaisen kiinteistövälittäjän kautta. Meillä oli aikaisemmin myös paikallisessa lehdessä asunnon hakuilmoitus mutta se ei tuottanut ainuttakaan yhteydenottoa, vaikka täällä näitä tyhjillään olevia asuntoja on nyt kaiketi pilvin pimein. Tässä vuokraamassamme asunnossa on olohuone, keittiö, makkari, kylpyhuone ja ihana ilostus eli kunnon kokoinen parveke, johon paistaa keskipäivästä alkaen aurinko.

Vuokraan kuuluu sähkö ja vesi, nettiyhteys jouduttiin itse hankkimaan. Varustukseltaan asunto on muuten ihan ok, mutta muutamia astioita olemme joutuneet ostamaan, kuten esim. niinkin oleelliset astiat kuin kahvikupit. Tuossa ihan nurkan takana meillä on ”kiinakauppa”, josta voi ostaa miltei kaikkea maan ja taivaan väliltä, ja mitä siellä ei ole ehkä sitä ei sitten tarvitsekaan. Siistikin tämä asuntomme kaikin puolin on eikä ole ihan niin kolkko ja kalsea kuin edellinen täällä vuokraamamme asunto pari vuotta sitten. Ja ihan vaan tässä tiedoksi ja kutsuksi: meillä on yksi ylimääräinen punkka ja sohvakin vapaana, jos joku/jotkut haluaa/voi/uskaltaa tulla meille tänne vierastelemaan.

Parvekekin on ihan olohuoneessa kiinni

Kylmä toki tämäkin asunto on ja elävältä jäätyminen olisi hyvin todennäköistä ja tapahtuisi aika nopeasti jollei ilmalämpöpumppu hurnuttaisisi kaiken aikaa lämpöä huoneistoon (onneksi sähkö kuuluu vuokraan, sillä se on aika hintavaa myös täällä Espanjassa). Lattiat ovat joka huoneessa niin kylmät, että jouduimme paksuista villasukista huolimatta hankkimaan itsellemme sisätohvelit että pystymme lattialla jonkin aikaa edes jaloittelemaan. Mattojahan näillä espanjalaisilla ei liene kodeissaan ollenkaan, en kyllä yhtään ymmärrä miksei ole. Jos me täällä kauemmin alkaisimme asumaan, niin kyllä tulisi eteen välitön Ikea-reissu ja ruotsalaismatot olisi kylmillä kivilattioilla että heilahtais.

Varapunkka

Viime reissullamme täällä Fuengirolassa emme tehneet kovinkaan montaa kertaa sapuskaa itse, vaan etupäässä kävimme ulkona syömässä. Täällähän ravintolassa syöminen on melko halpaa ja se houkutteli silloin helppoon elämiseen eli eipä seisty lieden äärellä essu uumalle sidottuna tuolloin montaakaan kertaa. Nyt korona-aikaan ravintoloihin ei ole useinmiten mitään asiaa, joten syömiset olemme kokkailleet itse kotonamme.

Mercadona- kauppa on ihan tässä vieressä ja siellä on tosi hyvät valikoimat sapuska-aineita, tuoreita vihanneksia ja hedelmiä sekä makoisia vastapaistettuja sämpylöitä ja patonkeja. Alkuunhan meidän täytyi hankkia aika paljon kaupasta tavaraa aina mausteista, jauhoista ja muista perusaineista lähtien mutta nyt nuo kaikki perusjutut on miltei hommattu. Lieden lisäksi asunnossamme on uuni joten onpa vallan mukavaa, kun voi tehdä uuniruokaakin ja aikomuksissa on ihan oikeasti leipastakin tässä välittömässä lähitulevaisuudessa. Tavallisia suomalaisia perusruokia olemme tehneet, ja kerran ostin palan painikkeeksi muina rouvina ihan viiniäkin kaupasta, mutta valinta ei osunut ihan nappiin, sillä viini maistui ihan nuoruusvuosien Gambiinalta. Mutta tulihan se kuitenkin kipattua vaikkakin pikkuisen irvistellen.

Kodinhengettären valtakuntaa

Hanavettä emme ole uskaltaneet juoda enkä pahemmin sitä ole ruoanlaitossakaan käyttänyt, kahvivesikin on keitetty pullovedestä. Olen yrittänyt netistä lueskella neuvoa esimerkiksi siitä voiko tuota vettä miten käyttää ruoanlaitossa, mutta siellä on niin monta mielipidettä kuin kirjoittajaakin. Joku kirjoittaa käyttävänsä hanavettä ihan niinkuin Suomessakin ja on sitä mieltä, että ainoastaan maku vedessä on huonompaa, riippuen paljon toki siitä, missä päin Espanjaa asuu.

Eräs menninkäinen oli taas sitä mieltä, ettei hanavesi täällä olisi edes ihmisen pesuvedeksi sopivaa. Hmm. Siispä olemme edelleen kantaneet kaupasta selkä vääränä pullovettä, kovin kallistahan se ei ole mutta onhan tuo pullojen ja pönttöjen raahaaminen melkoisen työlästä. Tosin luulenpa, että tuolla pullovedellä peseytyjällä elämä vasta työlästä onkin.

Korona on vähentänyt täällä selkeästi kaduilla kulkevien ihmisten määrää. Suuri joukko turisteja paistaa poissaolollaan, rantakatu on melko hiljainen ja autio kuljeskella. Jokaisella vastaantulevalla on kasvomaski ja turvavälejä noudatetaan parhaan kyvyn mukaan. Tummat pojat yrittävät edelleen rantakadulla saada myytyä vähänkään turistilta näyttävälle ohikulkijalle rolexia ja calvinklein-bokseria halpaan hintaan, mutta ei taida heidänkään bisnekset nyt oikein hyvin pyöriä.

Monissa kaupoissa, liikkeissä ja toimistoissa on ovessa lappu jossa lukee, kuinka monta ihmistä otetaan kerralla sisään asioimaan. Käsidesejä on joka liikkeen ja kaupan sisääntuloissa, isoissa kaupoissa on tarjolla myös ”mikkihiiri”-muovihanskoja. Eli täälläkin elämä on tätä samaa tämän päivän ”normaalia” eikä poikkea kovinkaan monin tavoin Suomen korona-arjesta.

Tilaa on käppäilylle
Monella täällä ei nyt bisnekset pyöri kovinkaan hyvin

Kahviloita ja ravintoloita on paljon auki, tosin pienemmillä asiakaspaikoilla, mutta myös suuri osa ravintoloista on sulkenut ihan tykkänään ovensa. Me emme ole siis noita ravintolapalveluita pahemmin käyttäneet, joten emme tarkalleen tiedä esim. kuinka pitkään iltaan nuo ravintolat saavat olla oikeasti auki. Ulkonaliikkumiskieltohan täällä on klo 22-6 eli eiköhän nuo ennen kymmentä sulkeudu, jotta pilkkuun notkujatkin kerkeävät kotiin ennen liikkumisrajoituksen alkua.

Espanjassahan noita rajoituksia on jonkin verran kiristetty joulun ja vuoden vaihteen jälkeen, koska tautitartunnat ovat taas olleet jonkinlaisessa noususuunnassa. Mutta meidän elämää täälläkään nämä tiukkenevat rajoitukset ei heilauta sen enempää kuin Suomessakaan, emme ole tähänkään asti olleet mitään yökyöpeleitä emmekä ravintoloissa venyjiä ja kasvomaskit, turvavälit sekä käsidesit ovat tosiaan ihan jo normia tätä päivää.

Vähän jännityksellä odotimme, minkälaisia harrastemahdollisuuksia Suomela tarjoaa täällä Fuengirolassa näin tautiaikana, ja iloksemme saimme todeta, että tarjoaahan se koronasta huolimatta vaikka mitä. Jotkut lajit ,kuten sähly ja valokuvauskerho, ovat nyt tauolla tautitilanteesta johtuen mutta esim. vanha tuttumme Hopeasepät on toiminnassa edelleen, tosin vaan pienemmällä porukalla. Sehän tietää siis sitä, että taas tuunataan hopearinkeleistä koru jos toinenkin. Tai siis minä tuunaan ja miesmatkaaja sitten korjaa, niin se meni viimeksikin mutta silloinkin valmiiksi tuli kuitenkin pari settiä korviksia ja pari rannekorua, missähän nekin muuten nykyään ovat?

Lisäksi miesmatkaajaa kiinnostava digikerho käynnistyi tiistaina ja minä innostuin opiskelemaan Espanjan kielen alkeita. Osaan jo muistiinpanoista luntaten kertoa, että minulla on vaalea tukka ja harmaat silmät. Ja että olen Suomesta kotoisin. Eli vielä on vähän matkaa sellaiseen sujuvaan rupatteluun ja small talkiin, ehkä vielä muutama muistiinpano.

Käppäilty on taas paljon, noin miljoona kilometriä rantakatua, pottuvarpaat jo kengistä kipeinä. Kelit ovat olleet täällä nyt äärimmäisen suosiolliset, aurinko paistaa päivittäin pilvettömältä taivaalta ja tänäänkin on ollut pikkuisen vajaa 20 astetta lämmintä. Yöt ovat kuitenkin koleita, asteita on vain viiden molemmin puolin. Pimeä tulee puoli seitsemän aikaan illalla ja aurinko nousee kahdeksan jälkeen aamulla. Meidän asunnoltamme on vain noin viiden minuutin matka tuohon meren rantaan ja siltikin myöhästyin yksi aamu, kun yritin saada kuvattua hienoa auringonnousua. Siellähän se jo mollotti taivaalla, kun rantaan pääsin. Nimittäin se aurinko.

Katson autiota hiekkarantaa…….
Takana lumihuippuisia vuoria
Kalastaja seuralaisineen saapuu satamaan

Pakkaslukemista ja lumitiedoista päätellen Suomessa on nyt oikea talvien talvi, niinkuin tammikuussa kuuluukin. Nyörittäkäähän karvalakkien korvaläpät kireelle ja etenkin: pysykää terveinä!

2 ajatusta aiheesta “Korona-arkea Fuengirolassa”

  1. Moi Vilukissat!
    Kiva, että olette löytäneet asunnon ja hyvältähän tuo näyttääkin, onko tämä lähellä sitä entistä majapaikkaa?
    Pääsette elämään tätä normaalia arkista elämää, tosin lämpöisessä ja aurinkoisissa oloissa.
    Täällä on riittänyt lunta ja pakkasta. niin kun Suomen oloissa tähän aikaan vuodessa yleensä.
    Toivotamme Jukalle aurinkoiset, lämpöiset synttäri onnittelut näin etukäteen, juhlikaa palmujen alla auringossa.
    Pysykäähän terveenä ja nauttikaa olostanne.

  2. Kiva ja rattoisa kuvaus. Hyvä asia että arki on jo käynyt kaveriksi. Se on hyvä ja turvallinen kaveri. Toivomme teille mukavaa jatkoa. Halit

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.