Apinoita Khiri Khanissa

Hua Hin ei meitä siis kiinnostanut kolmea päivää pitempään. Ainut suunta johon jatkaa oli etelä, josta kartta-appia selatessa löytyi pieni paikka nimeltä Prachuap Khiri Khan. Olimme lukeneet toisten matkailijoiden matkakirjoituksia tuosta paikasta ja se kuulosti ihan tutustumisen arvoiselta kohteelta. Jollain konstilla sinne oli päästävä, ja kulkuneuvoksi valikoitui juna. Junamatkailu näillä seuduilla on lähes ilmaista, sillä lippujen hinta tuolle n. 100 km matkalle maksoi ainoastaan 19 BHT / hlö x 2, euroissa siis kokonaiset 1 euro. Eihän tuo mikään luotijuna ollut, mutta ihan kelvollista menoa kuitenkin. Istuviltaan piäsee etiäpäin, sanos savolainen.

Huan Hin rautatieasema

Juna puksutteli tuota matkaa reilut pari tuntia, joka seisakkeella pysähtyen, ja pari kertaa muuallakin. Yöpaikan varasimme jo junassa valmiiksi ja tuktuk roudasi meidät asemalta hotelliin nimeltä Zea Zide. Mukavan nykyaikainen hotelli aamupalalla ja komealla merinäköalalla. Valitettavasti olimme varanneet huoneen vain kahdeksi päiväksi ja koska paikka meitä miellytti vielä yhden yön lisää jouduimme vaihtamaan huoneen viimeiseksi yöksi vähän vaatimattomampaan ulkonäkymään.

Tässä iässä tuo matkaväsymys iskee vähän lyhemmälläkin matkalla, mutta ensimmäisen päivän päätteeksi kävimme kävelemässä rantakadun päähän pitkälle laiturille. Laiturin vieressä, ihan kadun varressa, oli pieni iltatori, josta nappasimme vähän iltapalaa matkaan. Riisiä ja kanaa hintaan 20 BHT/annos, nam nam.

Skootterin vuokraus onnistui helposti hotellin tiskiltä hintaan 250 BHT / vrk. Paikallinen iso ja kaunein hiekkaranta on mielenkiintoisesti Thaimaan ilmavoimien alueen sisäpuolella. Alueelle mentäessä portilla sotilaspoliisit vinkkasivat meidät sisään ja pyysivät kirjaamaan nimet, passin numerot ja tuloajan isoon kirjaan. Armeijan alueella pääsikin sitten ajelemaan ihan vapaasti tuolle kauniille rannalle joka näytti olevan paikallisten suosiossa. Rannalla otettiin sitten pakolliset selfiet, maisemakuvat ja jääkylmät smoothiet.

Ao Manao Beach

Samalla alueella sijaitsee myös Monkey monument, jonne piti ajaa taas yhden tarkastuspisteen kautta. Pisteellä vartioineet sotilaat ottivat passit pantiksi, jotta varmasti palaisimme samaa reittiä takaisin. Ettei vaan suomalainen pariskunta jäisi vakoilemaan Thaimaan armeijan touhuja.

Monkey monumentin kukkulan laelle emme lähteneet kiipeämään, mutta heti parkkipaikan vieressä tapasimme tosi hauskan näköisiä silmälasilehtiapinoita. Ne olivat kuin nykypäivän suurisilmäisiä pehmoleluja. Nämä veijarit odottelivat kiltisti opastaulussa roikkuen, että paikalle tulijat tarjoaisivat jotain herkkupaloja. Meillä ei ollut harmillisesti mitään herkkuja mukanamme mutta eräs paikalla ollut saksalaismies antoi pussistaan hedelmäpaloja joita Toivakka juuri ja juuri uskalsi ojentaa apinoille. Ja apinathan olivat herkuista mielissään, aina vaan lisää apinoita loikki läheisistä puista opastaululle jonottamaan suuhun pantavaa.

Apinapaikalta ajelimme samaa tietä takaisin passin saadaksemme ja siitä jatkoimme vielä pääportin kautta alueelta ulos. Portilla vedimme kättä lippaan kohteliaasti ja ajelimme takaisin siviilipuolelle.

Wat Khao Chong Krachok

Khiri Khanin rantakadun pohjoispäässä on vaikuttavan näköinen temppeli nimeltään Wat Khao Chong Krachok. Temppeli sijaitsee korkean vuoren päällä. Vuorelle pääsee ainoastaan rappuja pitkin joita on vaikuttavat 396 kpl. Tiedossa olisi siis ihan kunnon pohje/reisijumppa. Netissä ja muutamassa opaskyltissä varoiteltiin vuorella oleskelevista apinoista jotka röyhkeästi nappaavat turistilta kaiken irtotavaran. Apinoita olikin todella runsaasti ja haju sen mukainen.

Mopon parkkipaikalta saimme eräältä paikalliselta mukaamme puiset kepit ja nopean koulutuksen miten nuo rosvoapinat häädetään. Näköjään apinat ovat oppineet, ettei kepin kanssa kulkevaa ihmisolentoa kannata häiritä vaan pysyivät ihan sopivan matkan päässä ihmettelmässä. Rappuja ylöspäin oli kyllä riittävästi, onneksi lepotasanteita oli sopivin väliajoin. Ylhäällä vuorenpäällä näköalat palkitsivat tuon reisijumpan, sillä näkymät olivat todella hulppeat, muutenhan tuo temppeli on sellaista peruskamaa.

Sääennusteet lupailivat paikkakunnalle aika sateisia seuraavia päiviä, joten näytti siltä, että olisi aika taas vaihtaa piirikuntaa. Viimeisenä päivänä käppäilimme vain kaupungilla ristiin rastiin ilman sen kummempaa päämäärää ja istuskelimme kahvilassa seuraamassa paikallisten elämän menoa. Illalla kävimme vielä syömässä saksalaisomistuksessa olevassa ravintolassa, emme syöneet kuitenkaan bratwurstia, vaan ihan paikallista thai-foodia. Sanokoon kuka mitä sanoo mutta thai-ruoka on vaan ihan parasta.

Aamu valkeni sateisena, me pakkasimme rinkkamme ja suuntasimme kulkumme kohti juna-asemaa. Seuraava etappimme tulisi olemaan Chumphon, mutta siitä sitten enemmän seuraavassa postauksessa.

2 ajatusta aiheesta “Apinoita Khiri Khanissa”

  1. Pirkko Sirainen

    Todellakin mahtavan mielenkiintoista kerrontaa ja kuvat upeita niinkuin teiltä saattaa odottaakin.Suuret kiitokset .Puuttaalaiset

Vastaa käyttäjälle Eila Peru vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *